Ammattikorkeakouluopettajan työ on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana paljon. Yksi merkittävä muutos on tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan (TKI) entistä vahvempi integroiminen opettajien työnkuvaan. Tämän taustalla on pyrkimys vahvistaa ammattikorkeakoulujen tutkimuksellista identiteettiä soveltavan tutkimuksen kentällä. (Rauhala, Kantola, Friman, Mäki & Kotila 2022.)

Kun siirrytään aikaisemmista yksittäisistä hankkeista ja henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvista hankeponnistuksista systeemisempään näkökulmaan, korostuvat merkittävinä tekijöinä koko ammattikorkeakoulun institutionaaliset tekijät ja niiden keskinäisriippuvuus. Näin uudistuu ammattikorkeakoulujen työkulttuuri, kun TKI-toiminta yhdistetään systemaattisesti osaksi toimintarakenteita (Kaihovaara ym. 2017). 

Haaga-Helia korkeakoulupedagogiikan webinaarisarjassa syvennyttiin tähän keskeiseen kehittämishaasteeseen marraskuussa 2022 järjestetyssä tilaisuudessa. Webinaarissa avattiin eri ammattikorkeakoulujen ratkaisuja ja lähestymistapoja TKI:n ja opetuksen integraatioon. Kysymystä tarkasteltiin niin historiallisesta, organisatorisesta ja kuin opiskelijoiden TKI-toimintaan osallistamisen näkökulmista.

TKI-toimintaa kartoittamassa

Avauspuheenvuorossaan Milloin T, K ja I menivät naimisiin, Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Hannu Kotila valaisi T:n K:n ja I:n yhteenliittymän historiaa. Pohjaten Ilkka Niiniluodon teokseen Johdatus tieteenfilosofiaan (1997), Kotila avasi kuulijakunnalle T:n & K:n yhteenliittymän juontavan juurensa aina 1970-luvulle. Menneiden vuosikymmenten aikana maan eri hallitukset ovat puolestaan painottaneet innovaatiopolitiikkaa eri tavoin ohjelmissaan.  Kaiken kaikkiaan T:n K:n ja I:n liitto on ollut pitkä ja mutkikas. 

Tähän liittoon on viime aikoina otettu mukaan entistä vahvemmin opetus ja oppiminen, O, minkä vuoksi kirjainyhdistelmää TKIO on ryhdytty käyttämään erityisesti TKI:n pedagogisissa toimintakonteksteissa. Lehtori ja teemavastaava Leena Unkari-Virtanen Metropolia ammattikorkeakoulusta kertoi, miten heillä opetus, oppiminen ja TKI on muotoiltu uudella organisatorisella tavalla ilmiöpohjaisten innovaatiokeskittymien ympärille.

Keskeisenä osana innovaatiokeskittymien toimintaa ja opettajien integroitumista TKI-työhön Unkari-Virtanen näki opettajien pedagogisen ajattelun ja opetusfilosofian muutoksen. Keskeistä muutoksessa on opiskelijoiden näkeminen aktiivisina toimijoina ja eri toimijoiden välinen yhteistoiminnallinen oppiminen. Modernin pedagogisen ymmärryksen lisäämisen ohella keskiöön hän nosti ennakointiosaamisen. Olisiko tarpeen siis puhua TKIOE-toiminnasta, hän esitti yleisölle. 

Opiskelijan ja opettajan näkökulmaa TKI:n ja opetuksen integraatioon toivat LAB ammattikorkeakoulun opettaja Tarja Isola ja vastuullisen matkailuliiketoiminnan kehittämisen opintojaksolle osallistunut opiskelija Jessika Jalkanen. Esityksessä kuvattiin, miten TKI:n ja opetuksen integraatio oli huomioitu aina hankkeen valmisteluvaiheesta kurssin toteutukseen ja arviointiin. Opettaja-opiskelija vuoropuhelun pohjalta välittyi kuulijalle kuva siitä, että opiskelijalle oli mahdollistunut kurssilla aito toimijuus suhteessa omaan oppimiseensa. 

Oppeja ja katseita tulevaan 

Maailma tuskin tulee täysin valmiiksi aiheen osalta yhden webinaarin aikana. Puheenvuorojen ja niiden virittämien aktiivisten keskustelujen ytimestä tunnistimme seuraavia TKI-toiminnan ja opetuksen integraation onnistumisen elementtejä.  

• TKI-toiminnalle tarvitaan vahva yhteiskunnallinen tahtotila ja tuki resurssien muodossa – tämä tahtotila on vahvistunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
• Onnistunut TKI:n ja opetuksen integraatio vaatii opettajilta tietynlaista pedagogista mielenmaisemaa ja organisatorista, erityisesti opetussuunnitelmallista joustavuutta ja luovia uusia ratkaisuja.
• Uudenlaisen pedagogisen mielenmaiseman keskiössä on oltava aktiivinen, osallistuva ja osallistettu opiskelija, jolla on vahva kokemus omasta toimijuudestaan. 
• Toiminta pohjaa moderniin pedagogiikkaan ja TKI-toimijoihin (opettajiin, opiskelijoihin, toimeksiantajiin sekä hankeasiantuntijoihin), jotka osaavat nostaa katseensa nykyhetkestä kohti tulevaa ennakoivalla ja innovatiivisella otteella.