Keväällä 2023 käynnistyneessä 3T-hankkeessa oli syksyllä 2023 mukana noin 40 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Alkuvuoden 2024 aikana hankkeeseen on tullut noin 40 osallistujaa lisää sekä Ukrainasta että Afrikan ja Etelä-Amerikan maista. Suuri osa hankkeeseen osallistuvista on korkeakoulutettuja, mutta mukana on myös perusasteen koulutuksen saaneita.

Koulutustaustasta riippumatta kaikilla osallistujilla on kova tarve päästä tekemään töitä Suomessa. Työllistymisen suurimmaksi esteeksi on osoittautunut osallistujien ymmärrettävästi vielä puutteellinen suomen kielen taito.

Suomen kieli tärkein työllistämistä edistävä tekijä

Hankkeen osallistujilta kysytään taustatietolomakkeessa, mitä lisäkoulutusta he kokevat tarvitsevansa työllistymisensä tueksi. Syksyn osallistujista 85 prosenttia ja kevään osallistujista 96 prosenttia toivoi lisäkoulutusta suomen kielessä. He siis pitivät parempaa suomen kielen osaamista tärkeimpänä työllistymistään edistävänä tekijänä. Vastaajien tavoitteena oli saavuttaa suomen kielessä eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2, eli toimiva itsenäinen kielitaito tai jopa C1, joka on taitavan kielitaidon perustaso.

Monet ukrainalaiset olivat hankkeen toiminnan käynnistyessä olleet Suomessa puolentoista vuoden verran. Suuri osa heistä oli osallistunut kotoutumiskoulutukseen, jossa suomea opiskellaan intensiivisesti viitenä päivänä viikossa. Kotoutumiskoulutuksessa monet osallistujat olivat ehtineet oppia hyvinkin paljon suomea. Osallistujien kielitaito on syksystä 2023 edelleen kehittynyt, ja monen kielitaito onkin tällä hetkellä jo taitotasolla B1. Edistyneimmät ovat siis päässeet lähelle tavoiteltua B2-tasoa.

Kielikoulutusta työssäkäyville

Suomen kielen osaamisen edellytys tulee vahvasti esiin myös työnantajien taholta. Monet hankkeen osallistujista ovat hakeneet saapumisestaan lähtien ahkerasti töitä ja ottaneet oma-aloitteisesti yhteyttä suureen määrään yrityksiä. Työn saamisen esteeksi on kuitenkin aina osoittautunut puutteellinen suomen kielen taito.

3T-hankkeessa on tavoitteena luoda malli, joka mahdollistaisi työllistymisen kielitaidosta riippumatta, mutta hankkeen edetessä on huomattu, että suomen kielen taito on juuri se asia, mitä monet työnantajat edellyttävät. 

3T-hankkeen yrityskyselyyn vastasi 29 yritystä. Yrityksiltä kysyttiin muun muassa siitä, ovatko ne palkanneet pakolaisia tai harkinneet pakolaisten palkkaamista. Osa yrityksistä, jotka eivät olleet harkinneet pakolaisten palkkaamista, piti palkkaamisen suurimpana esteenä juuri puutteellista kielitaitoa. Yritysten mukaan suomen kielen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska monen yrityksen työkielenä on suomi. 

Ensisijainen asia on, että löytyy yhteinen kieli. Jos työntekijä ei puhu suomea tai englantia, emme voi varmistua siitä, että työ tehdään turvallisesti tai että työntekijä saa oikeaa tietoa työnsä sisällöstä.

Yrityksiltä kysyttiin myös, millaista tukea ne kaipaisivat ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen. Yrityksistä 61 prosenttia vastasi kaipaavansa paljon tukea työntekijöiden kielitaidon täydentämiseen. Ehdotuksiksi esitettiin kieltenopetusta tukipalveluna, vapaa-ajalla kokoontuvia keskusteluryhmiä sekä kotoutumiskoulutusta vastaavaa koulutuskokonaisuutta työssäkäyville. 

Meiltä puuttuu rakenteet töissä olevien pakolaisten kielenopetukseen ja yhteiskuntaan integroimiseen. Ihmiset joutuvat tarkoituksella jäämään kotiin eivätkä pyri töihin sen takia, että jos he ovat töissä, he eivät saa kieli- ja kotoutumiskoulutusta.

Työssäkäyvien kattavalle kielenopetusjärjestelmälle olisi siis todellinen tarve.

Kuva: Haaga-Helia