Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Joukkoistettu tiede avaa uusia mahdollisuuksia 

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 on painottanut tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteossa, yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa, tiedolla johtamisessa sekä erilaisten toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Pienemmälle huomiolle on jäänyt joukkoistettu tiede, eli osallistava tiede, joka avaa uusia mahdollisuuksia.

Julkaistu : 21.12.2021

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Teemavuosi on painottanut tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteossa, yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa, tiedolla johtamisessa sekä erilaisten toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Teemavuosi on onnistuneesti tuonut tutkittua tietoa lähemmäs yksilöitä ja ryhmiä. 

Suurimmilta osin huomio on teemavuoden aikana kiinnittynyt siihen, kuinka tiedeyhteisö voi edistää luomansa tutkitun tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan eri toimijoiden keskuudessa. Tämä näkökulma on eittämättä hyvin tärkeä, sillä tutkijoiden luoma tieto todellakin hyödyttää yhteiskuntaa, sen ryhmiä ja yksilöitä. Tutkittu tieto auttaa luomaan uusia innovaatioita sekä kehittämään ratkaisuja.  

Joukkoistettu tiede – uusi ulottuvuus tutkitulle tiedolle 

Pienemmälle huomiolle on jäänyt se, että tutkittu tieto ei synny yksinomaan tutkijayhteisössä vaan sitä voidaan tuottaa myös yhdessä eri toimijoiden kesken. Puhutaan joukkoistetusta tieteestä, kansalaistieteestä, osallistavasta tieteestä tai kansalaishavainnoinnista. Näillä termeillä tarkoitetaan tieteellistä tutkimusta, jonka tuottamisessa on mukana myös ihmisiä, joilla ei ole tutkijan koulutusta. 

Esimerkiksi Oxford English Dictionary määrittelee kansalaistieteen ”tieteelliseksi työksi, jota tavalliset kansalaiset toteuttavat yleensä ammattitutkijoiden tai tieteellisten instituutioiden kanssa yhteistyössä tai heidän alaisuudessaan”. Tällöin yhteiskunnan eri toimijat eivät ole ainoastaan tutkitun tiedon aineistoa, kohderyhmää tai hyödyntäjiä vaan heidän roolinsa on aktiivinen tutkimuksen toteuttamisessa. He voivat esimerkiksi kerätä tai analysoida tutkimusaineistoa.  

Suomessa tai kansainvälisesti joukkoistettu tiede on yleisesti vielä suhteellisen tuntematonta. Eri alojen välillä on eroja siinä, kuinka tunnettuja ja hyödynnettyjä joukkoistetun tieteen mahdollisuudet ovat. Suomessa monelle on tuttu esimerkiksi punkkien levinneisyyttä kartoittava tutkimus, Punkkilive, jossa kuka tahansa voi kerätä aineistoa tutkimuksen avuksi.  

Kansallisesti joukkoistettua tiedettä edistää avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuria koskeva linjaus. Sen ensimmäinen, vielä kommentointikierroksella oleva luonnos nostaa joukkoistetun tieteen kunkin avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen allekirjoittaneen organisaation agendalle. Joukkoistettu tiede avaa tutkimukselle uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii tutkimusta tekeviltä organisaatioilta ja yksittäisiltä tutkijoiltakin sekä tietoa, taitoa että uudenlaista asennetta.  

Ammattikorkeakoulut joukkoistetun tieteen airuina 

Ammattikorkeakoulujen toimintamalliin joukkoistettu tiede tuntuu soveltuvan hyvin.  Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö (TKI) on soveltavaa ja sitä tehdään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa.

Moni ammattikorkeakoulu painottaa strategiassaan myös tutkimuksen ja oppimisen ja opiskelijoiden vahvaa integraatiota. Tämä on oiva maaperä pohtia sitä, miten hankkeissa voidaan hyödyntää joukkoistetun tieteen tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi opiskelijoiden mukaanotto hankkeisiin on eräänlaista joukkoistettua tiedettä.  

Myös ammattikorkeakoulujen oppimis-, tutkimus- ja innovaatioympäristöt tarjoavat innovatiivisia mahdollisuuksia joukkoistetun tieteen tekemiselle. Ammattikorkeakouluilla voisi olla rooleja osallistamisen käytäntöjen luomisessa. Esimerkiksi niin, että kansalaisten näkökulmasta relevanttien tutkimuskysymysten ympärille organisoitaisiin tutkimusta, jonka eri vaiheisiin osallistumismahdollisuuksia olisi tarjolla. Jos osallistuminen, kuten tiedon keruu ja analysointi, vaativat uutta osaamista, voisivat ammattikorkeakoulun osaajat tarjota tähän koulutusta.   

Joukkoistettu tiede on tärkeää laajemman tieteellisen vuoropuhelun ja yhteiskunnan hyötyjen kannalta. Esimerkiksi Englannissa käytetään joukkoistetun tieteen keinoja julkisen terveydenhuoltojärjestelmän parantamisessa systemaattisesti. 

Eurooppalainen kansalaistiedeyhdistys ECSA (2015) on linjannut kymmenen vastuullisen kansalaistieteen periaatetta tutkimusta suunnittelevien tueksi. Eettisesti tuotettavan tieteellisen annin ja aineiston laadun ohella painoarvoa saavat osallistumiskokemus ja laajempi yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttavuus. Joukkoistettu tutkimusprosessi ja sen tutkimustulokset ovat keino laajentaa tieteen hyötyjä yhteiskunnassa.  

Satu Koivisto on Haaga-Helian tutkimuspalvelujohtaja. Heidi Myyryläinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Kirjoittajat haluavat edistää avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuria.

Lähteitä ja lisälukemistoa:

Kuva: www.shutterstock.com