Työnantajan tyypillinen ongelma: matalan koulutustason tehtäviin on suuri määrä hakijoita, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista. Sopivan työntekijän löytäminen vaatii henkilökohtaisen haastattelun, koska hakijan työhistoriasta ei välttämättä ole dokumentteja tai koulutuksella ei ole suoraa suomalaista vastaavuutta. Hakuprosessin järjestäminen voi siis olla työlästä ja aikaa vievää.

Asia ei ole aina helppo myöskään työnhakijan näkökulmasta. Työnhakija voi olla osaava ammattilainen, mutta puutteellinen kielitaito voi aiheuttaa ongelmia osaamisen näyttämisessä. Usein ammatillinen osaaminen on hankittu käytännön kokemuksella. Alan säädökset voivat poiketa maiden välillä. Suomessa työtehtävät saattavat myös vaatia useita lupia tai koulutuksia, kuten hygieniapassin, tulityökortin, ensiapukortin tai työturvallisuuskortin.

Voisiko virtuaalitodellisuudesta olla apua maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämisessä? VR Fast track -hankkeen tavoitteena on testata uusia oppimisen ja osaamisen tunnistamisen tapoja.

Koetilanteessa ollaan virtuaalisessa keittiössä

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkimme sitä, miten hygieniapassitestin suorittaminen onnistuu virtuaaliympäristössä ja kuinka testattava pärjää verrattuna perinteiseen koetilanteeseen.
Keskittyminen tavallisessa isossa luokkahuoneessa voi olla haastavaa. Virtuaalisessa tilassa häiriötekijät sen sijaan vähenevät huomattavasti, koska testattava tuntee olevansa vain itselleen varatussa tilassa.

Testitilanteessa koetta suorittava henkilö saa päähänsä VR-lasit ja käteensä ohjaimen. Hänen ympärilleen avautuu virtuaalinen suurtalouskeittiö metallinvärisine kaappeineen. Tilassa näkyy myös ohjaimen virtuaalinen versio, josta lähtee laser-osoitin. Sillä valitaan halutut vastausvaihtoehdot eteen ilmestyvistä kysymyksistä. Vuorovaikutus testin kanssa on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Testin vuorovaikutuksen määrää on kasvatettu tuomalla virtuaaliseen keittiöön animoitu kokki, joka kertoo kysymykset testattavalle. Kokin puhuman kielen voi vaihtaa. Kuhunkin kysymykseen on 30 sekuntia aikaa vastata. Kysymyksissä on mukana aiheeseen liittyviä kuvia, jotka auttavat selventämään asiaa. Monivalintakysymysten sijaan valinta on yksinkertaistettu kyllä- tai ei-vaihtoehdoiksi.

Uusi teknologia kiinnostaa

Olemme toistaiseksi testanneet yli 60 maahanmuuttajataustaista työnhakijaa. Vain muutama testattava ei puutteellisen kielitaidon takia ole pystynyt osallistumaan testiin. Vaikka testattavien taustat ovat hyvin erilaisia, valtaosa suoritti testin hyvällä tuloksella ja suhtautui myönteisesti uuteen testaustapaan.

Testin kysymykset ovat tällä hetkellä suomeksi ja englanniksi, mutta jatkossa kieliä on tarkoitus lisätä. Kielitaidon puute vaikuttaakin olevan isompi ongelma kuin se, ettei testattava hallitsisi tekniikkaa. Melkein kaikilla on nykyään edes jonkinlaista kokemusta älypuhelimen käytöstä, joten tekniset alustat eivät enää ole outoja.

Uuden tekniikan myötä tulee myös uudenlaisia haasteita. Virtuaalisen hygieniapassin tekemisessä on ollut monta viestinnällistä haastetta. Koska virtuaalisessa tilassa voi liikkua, kääntyä ja katsoa vapaasti, on täytynyt miettiä, kuinka opastaa testattavaa huomaamaan oikeat asiat. Lisäksi osa hygieniapassiin liittyvistä kysymyksistä on hyvin teknisiä. On pitänyt esimerkiksi miettiä, kuinka visualisoida lektiini eli pavuista löytyvä kemikaali. Tai se, että veitsellä on pilkottu aikaisemmin kanaa, kun nyt valmistelussa on kasviksia.

Alustavat käyttäjätestit ovat olleet positiivisia kokemuksia niin testihenkilöiden kuin yhteistyöyritysten mielestä. Koska kyseessä on vasta tutkimushanke, ei sen avulla voi vielä suorittaa virallista hygieniapassikoetta. Tutkimuksellisten tavoitteiden lisäksi pyrimme työllistämään muutaman mukana olleen työnhakijan. Ja ehkä tulevaisuudessa virtuaalinen testaus on yksi tapa muiden rinnalla suorittaa hygieniapassi.

Jani Lindblad työskentelee VR Fast track -hankkeessa VR-asiantuntijana.