Euroopan unionilla on suuret – ja erittäin tärkeät – tavoitteet ilmastoneutraaliuden, YK:n kestävän kehityksen suunnitelman sekä EU:n kilpailukyvyn ja kasvun suhteen. Näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja innovointiin.

Tätä varten EU on luonut Horisontti Eurooppa-ohjelman ja tätä edeltäneen Horisontti 2020-ohjelman. Molempien kautta se rahoittaa tutkimusta, koulutusta, kansainvälistä liikkuvuutta sekä yritysten tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistä kasvua.

Kasvua Suomelle

On tärkeää, että Suomi on mukana kehityksen kärjessä ja pystyy Horisontti-ohjelman avulla lisäämään omaa kilpailukykyään. Kaiken kaikkiaan suomalaisorganisaatiot osallistuvat aktiivisesti hakemuksiin. Vuonna 2021 alkaneeseen Horisontti Eurooppa-ohjelmaan oli Business Finlandin syyskuun alussa 2022 julkaisemien tietojen mukaan osallistunut 493 suomalaista organisaatiota.

Olemme samojen tilastotietojen mukaan myös onnistuneet hakemuksissamme hienosti: onnistumisprosenttimme oli hieman korkeampi kuin muilla hakijoilla. Hakemuksistamme 22,3 prosenttia sai rahoituksen, kun kaikkien maiden keskimääräinen onnistumisprosentti oli vain 16,5 prosenttia.

Kiinnostavaa on myös se, että jos verrataan lukuja Horisontti 2020-ohjelman lukuihin, olemme petranneet kovasti Suomessa, sillä aiemmin onnistumisprosenttimme oli hieman EU:n keskiarvoa pienempi (14,21 %, kun EU-maiden keskiarvo oli 15,28 %, luvut 2.8.2021 tilannetiedon pohjalta).

Missä ovat ammattikorkeakoulut?

Huolestuttavaa on, että suomalaiset ammattikorkeakoulut eivät ole Horisontti-rahoituksen osalta onnistuneiden joukossa kovinkaan usein: vain kaksi prosenttia rahoituksesta menee ammattikorkeakoulujen toteuttamiin TKI-hankkeisiin. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvu on kuitenkin yleisesti ammattikorkeakoulujen agendalla. Onkin selvää, että ammattikorkeakouluille Horisontti-ohjelma on vielä suhteellisen tuntematon – ehkä ammattikorkeakoulujen roolia ja lisäarvoa ei vielä ole täysin tunnustettu.

Onneksi ammattikorkeakoulut tekevät työtä tulevaisuuden onnistumisten varmistamiseksi; ammattikorkeakoulut rakentavat aktiivisesti osaamistaan ja verkostojaan ja etsivät paikkaansa Euroopan TKI-kentässä. Jotkut meistä ovat myös osa jotakin Eurooppa-yliopistoa eli yhteenliittymää, jonka tehtävänä on vaalia eurooppalaisia arvoja ja varmistaa Euroopan kilpailukyky ja edelläkävijyys.

Menestys kovassa kilpailussa vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista työtä, ja tähän pitää panostaa jatkossakin. Esimerkiksi Haaga-Helia on yhdessä Laurean ja Metropolian kanssa työskennellyt aktiivisesti kotiuttaakseen Uudenmaan alueelle Horisontti-rahoitusta. Näin ammattikorkeakoulut pyrkivät parantamaan alueen kilpailukykyä, osaamista ja menestymistä. Myös osana Ulysseus-Eurooppa-yliopistoa kuulumme merkittävään korkeakoulujen verkostoon, joka on tarpeen Horisontti-onnistumisissa.

Mitä oppeja voimme hyödyntää onnistuaksemme?

VTT on Suomesta menestynyt parhaiten Horisontti-markkinoilla sekä menneellä että nykyisellä kaudella. Siksi on hyvä kuunnella oppeja, joita VTT:n EU-asioista vastaava johtaja Leena Sarvaranta kertoo Business Finlandin vuonna 2020 julkaistussa julkaisussa ”Suomen osallistuminen Horisontti-ohjelmaan”. Sarvaranta kiteyttää teesinsä neljään kohtaan:

• Verkostoituminen: ”VTT on aktiivisesti mukana kansainvälisissä verkostoissa, joissa on rakennettu voittavia tarjouspyyntöjä Horisontti 2020 -ohjelman hakukuulutuksiin”.
• Ymmärrys: ”EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistuminen ja siinä onnistuminen vaatii organisaatiolta ensinnäkin EU-tason tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ymmärrystä – sitä, miksi johonkin asiaan panostetaan ja jokin muu jää taka-alalle.”
• Johtaminen: ”Mitä strategiaa organisaation johto edistää ja sisältyvätkö EU:ssa tehtävä yhteistyö ja kansainväliset verkostot tähän strategiaan”
• Yhteistyö Suomen sisällä: ”Teemmekö me Suomessa riittävästi yhteistyötä ja osaammeko täällä muodostaa vahvoja verkostoja, joista on paljon hyötyä myös EU-hankemaailman ulkopuolella?”

Nämä opit on hyvä muistaa, kun pohdimme sitä, miten vahvistaa oman organisaation mahdollisuuksia ratkaista tulevaisuuden haasteita Horisontti Eurooppa-ohjelman rahoituksen avulla.