Pohdimme kokemuksiamme hanketyöstä ja sen vaatimuksista. Listasimme aluksi, mitä konkreettista osaamista TKI-hankkeen toteuttamisessa tarvitaan.

Aloitimme projektin johtamisesta ja hallinnasta, sillä vaikka projektitiimeiltä ja projektien asiantuntijoita odotetaan itseohjautuvuutta, edellyttävät etenkin hankkeen suunnittelu, aikatauluttaminen ja raportointi vahvaa projektinhallintaa.

Projektin jäsenet työskentelevät tavallisesti useammassa hankkeessa tai tekevät myös opetustyötä, joten selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja työnjako ovat välttämättömiä. Huomasimme lisäksi, että budjetointi- ja hankintaosaaminen saattavat olla tarpeen etenkin projektipäällikön roolissa työskentelevälle.

Projektitiimissä käynnistyvät aina ryhmäprosessit, joista on hyvä olla ymmärrystä. Toimiva tiimi on käynyt läpi tyypillisiä ryhmän kehitysvaiheita ja kyennyt muodostamaan yhteiset tavoitteet ja toimintatavat sekä synnyttämään sopivasti sosiaalista liimaa jäsenten välille.

Tiimiin muodostuu nopeasti erilaisia rooleja ja monenlaisia kirjoittamattomia sääntöjä sopivasta käyttäytymisestä ja toimintavoista. Nämä säännöt ohjaavat ryhmän jäsenten toimintaa ja käyttäytymistä voimakkaasti jatkossa. Säännöllinen yhdessä tekeminen ja avoin vuorovaikutus mahdollistavat ryhmän tehokkaan toiminnan ja koheesion syntymisen tiimin jäsenten välille.

Viestintä on sisäänrakennettu joka vaiheeseen

Huomio viestinnän keskeisestä roolista on vain vahvistunut hankematkamme varrella. Toimivan sisäisen vuorovaikutuksen lisäksi hankkeissa tarvitaan ulkoista viestintää. Yhteistyöverkoston rakentaminen vaatii markkinointi-, verkostoitumis- ja jopa myyntiosaamista ja ymmärrystä yhteistyökumppanuuksien kehittämisestä. Lisäksi hankkeen tuloksista viestitään sekä kohderyhmälle että rahoittajalle ja ohjausryhmälle. Kollegoille ja myyntitiimillekin kannattaa kertoa, mitä on tekemässä. Kannattaa myös taltioida näkyväksi, mitä tehtiin, mitä syntyi.

Hankeviestinnän kasvavaan tarpeeseen on havahduttu. 3AMK-yhteistyönä syntyi Hankeviestinnän käsikirja. Hyvä niin, sillä hankeviestintähän alkaa jo kun hanketta vasta suunnitellaan ja tavoitteita muodostetaan. Oikein laaditussa hankehakemuksessa on esitetty, miten hankkeen tuloksia levitetään ja miten hankkeen viestintää arvioidaan ja kuka hankeviestintää tekee. Ilman resursointia ja suunnittelua ei tämäkään hankkeen osa toimi.

Hankkeessa korostuu uteliaisuus uuteen ja kehittävä ote

TKI-hankkeissa nimensä mukaisesti tutkitaan ja kehitetään asioita, ilmiöitä, tuotteita tai palveluja. Niinpä tutkimus- ja kehittämisosaaminen on olennainen vaatimus ainakin osalle hanketiimin jäsenistä. Perinteisten laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien ohella kaivataan palvelumuotoilu- ja fasilitointiosaamista. Täytyy myös osata tai haluta hyödyntää ohjelmistoja ja järjestelmiä – sekä monia uusia teknisiä sovelluksia ja vempeleitä, kuten tekoälyä.

Innovointiosaaminenkaan ei ole huono asia. Etenkin hanketta ideoidessa ja hakemusta kirjoittaessa luovan prosessin menetelmien taitamisesta on hyötyä. Lotus Blossomit ja brainstormaamiset tulevat tarpeeseen, kun päivän käytetyillä aivoilla lähtee luomaan uutta kello 15.

TKI-hankkeita on strategiamme mukaisesti tarkoitus integroida opetukseen entistä enemmän. Niinpä yhä useampi aikaisemmin itsensä opettajaksi mieltänyt työskentelee nyt opettamisen ohella hanketyössä. Se toki haastaa perinteistä opettajan identiteettiä mutta tarjoaa tilalle uusia mahdollisuuksia asiantuntijan ja opettajan identiteetin rakentamiseen.

Kuva: www.shutterstock.com