Haaga-Helian AlgoAmmatti: Algoritminen johtaminen ja ammatillinen kasvu alustataloudessa -hanke on ollut edelläkävijänä ymmärtämässä ja ohjaamassa, miten tekoälyä tulisi käyttää vastuullisesti osana alustatalouden työtä.

Algoritmista johtamista tutkimassa

AlgoAmmatti-hankkeessa tutkimme algoritmisen johtamisen käsitettä, tarkemmin alustatalouden yritysten tekoälypohjaisia työn fasilitoinnin ja johtamisen käytänteitä, ja näiden käytänteiden vaikutuksia työtä tekevän koettuun arkeen ja ammatilliseen kasvuun. Tavoitteena oli kehittää työntekijäkokemuskeskeinen algoritmisen johtamisen ja ammatillisen kasvun malli.

Tutkimus toteutettiin palvelumuotoilun keinoin, laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistellen. Käytännössä tutkimus koostui kolmesta työpaketista ja kattavasta empiirisestä aineistosta, pääasiassa puolistrukturoiduista haastatteluista (n=19), kvalitatiivisesta kyselystä (n=258), netnografisesta keskustelufoorumipostausanalyysistä (n=830), dokumenttianalyysistä (n=14), kuudesta LEGO Serious Play -työpajasta (osallistujat n=36), kuudesta fokusryhmähaastattelusta (osallistujat n=18), sekä kyselomakkeesta (n=103).

Tutkimuksemme perusteella monet Suomessa toimivat alustat käyttävät alustansa toimintalogiikan ja käyttöliittymän suunnittelussa piirteitä, joita voidaan yleisellä tasolla luonnehtia algoritmiseksi kontrolliksi. Monella alustalla esimerkiksi palveluntarjoajien näkyvyys on kaikki kaikessa. Koska näkyvyyttä usein säätelevät alustan tekoälyalgoritmit, saattavat alustalla työtä tekevät esimerkiksi tietoisesti alihinnoitella palvelujaan tai suostua lisätöihin hyvien arvioiden toivossa – tai huonojen arvioiden pelossa. Joillain alustoille kyse voi olla käyttäjätilin aktiivisuuden näennäisestä ylläpitämisestä alustalta poistamisen pelossa.

Kaksi keskeistä ehdotusta alustatalouden työn kehittämiseksi

Keskeinen havaintomme on, että alustan kautta työtä tekevällä ei ole juurikaan läpinäkyvyyttä saati vaikutusvaltaa siihen, miten alustan tekoälypohjaiset toiminnallisuudet käytännössä toimivat. Hankkeessa kerätyn empiirisen aineiston pohjalta peräänkuulutammekin läpinäkyvyyden lisäämistä.

Ensinnäkin suositamme alustoja ottamaan käyttöön päätöksenteon tueksi alustan käyttäjistä ja muista keskeisistä toimijoista koostuvia käyttäjäneuvostoja (Tuomi & Ascenção 2023). Osallistavan suunnittelun periaatteista kummuten käyttäjäneuvosto tarjoaisi strukturoidun ja läpinäkyvän tavan tuoda alustan käyttäjien ääni kuuluviin, lisäten luottamusta ja sitoutumista alustaa kohtaan. Kun alustojen toimintalogiikkaa kehitetään – esimerkiksi alustatyön ansaintamalleja päivitetään (Wolt 2023a) –, olisi tärkeää, että alustan käyttäjät pääsevät aidosti vaikuttamaan alustan kehityssuuntaan. Kriittistä on, että tällainen käyttäjäneuvosto on aidosti käyttäjiä edustava, merkityksellinen, ja että sillä on aitoa valtaa, esimerkiksi veto-oikeus tietynlaisiin päätöksiin.

Toiseksi näemme tarpeen kehittää alustoilla työtä tekemistä elinkaariajattelun suuntaan. Lähtökohtaisesti alustat eivät tarjoa etenemismahdollisuuksia samaan tapaan kuin tavallinen palkkatyö, oli kyse sitten vastuun kasvamisesta tai palkkakehityksestä. Alustoilla on jossain määrin intressi olla passiivisia etenemismahdollisuuksien tarjoamisessa, sillä monella alustalla tekijöiden vuosittainen vaihtuvuusprosentti on korkea ja uusia tekijöitä on jonoksi asti. Esimerkiksi Wolt on kertonut julkisesti sillä olevan Suomessa n. 5000 lähetin työtä viikoittain tekevää henkilöä, mutta että ”halukkaita ihmisiä lähetiksi on jonossa toistakymmentä tuhatta” (Pankakoski 2023).

Läpinäkyvän algoritmijohtamisen näkökulmasta keskeistä on esimerkiksi pohtia, miten epäaktiivinen lähettikäyttäjätili määritellään, eli millä logiikalla vanhoja tilejä hyllytetään ja uusia avataan, jotta kaikille riittää kuljetettavaa. Kokonaisuutena tarkasteltuna tärkeässä roolissa on ajattelun muutos, joka painottaa alustatyön elinkaarta sen sijaan, että alustalla työtä tekevät nähdään resurssiyksikköinä tai tuotekehityksen ja markkinointiviestinnän inspiraationa (Wolt 2023b).

Alustat voisivat esimerkiksi tukea alustan kautta työtä tekevien ammatillista kasvua erilaisten koulutusten kautta. Alustat voisivat helpottaa alustatyöhön liittyviä siirtymävaiheita, esimerkiksi siirtymää alustalta toiselle, alustalta palkkatyöhön ja palkkatyöstä takaisin alustalle, sekä alustan kautta työtä tekevästä itse alustan työntekijäksi.

Hanke päättyy, kehitystyö jatkuu

Alustatalous on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka tutkimustiedon ja kasvuennusteiden valossa tuntuu rantautuneen Eurooppaan ja Suomeen jäädäkseen (European Council 2022; Viitanen & Eskola 2022). Osaltaan se mahdollistaa, osaltaan rajoittaa työn tekemistä.

Hankkeen tuloksena kehitimme viitekehyksen läpinäkyvästä alustatalouden kehittämisestä ja algoritmijohtamisesta osana alustalla työtä tekevän elinkaarta. Tämä kiteyttää, mihin suuntaan ja millä tavoin Suomessa toimivia alustatalouden yrityksiä tulisi hankkeessa kerätyn tiedon pohjalta kehittää. Näemme, että Suomi tarjoaa uniikin testialustan uusien toimintatapojen kokeilulle sekä mahdollisuuden demokraattisiin arvoihin pohjaavaan ajatusjohtajuuteen suhteessa kansainvälisiin markkinoihin.

Vaikka AlgoAmmatti-hanke päättyykin, tutkimus- ja kehitystyö alustatalouden parissa jatkuu. Toivomme, että kokoamamme hankkeen julkaisut tarjoavat kiinnostavaa luettavaa alustatalouden käyttäjälähtöisen kehittämisen ja algoritmijohtamisen risteyskohdassa.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock