Suomalainen koulutusjärjestelmän perusta on jokaisen oikeus oppimiseen ja kasvamiseen tasa-arvoiseksi jäseneksi yhteiskuntaan riippumatta esimerkiksi perhetaustasta, kulttuurista tai valmiuksista oppimiseen. Olemme tottuneet pitämään näitä oikeuksia itsestäänselvyyksinä.

Tänä päivänä kysymykset ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisesta ovat kuitenkin ajankohtaisempia kuin koskaan, ja siksi on tärkeää arvioida, mitä ja miten kouluissa ja myös opettajankoulutuksessa opitaan ihmisoikeuksista ja demokratiasta.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus tutkimuksen kohteena

Huhtikuun 17. päivänä 2023 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin ja yhdenvertaisesti demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteet toteutuvat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä yliopistollisessa ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Tietoa kerättiin laadullisin ja vuorovaikutuksellisin menetelmin, myös lapsilta, oppilailta ja opiskelijoilta. Näkökulmina raportissa ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteiden toteutuminen, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä oppijoiden osallistumisoikeuden toteutuminen.

Tutkimuksen tulokset tiivistyivät kolmeen suositukseen:

1. Valtakunnallisen ohjelman luomiseen raamittamaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteiden asettelua, koordinointia ja niihin liittyvää resursointia.
2. Oppijoiden huomiointiin demokratia- ja ihmisoikeustilanteen sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen arvioijina ja kehittämistoimenpiteiden toteuttajina.
3. Opettajankoulutuslaitosten kannustamiseen sisällyttämään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen opintoja osaksi kaikille pakollisia opintoja.

Enemmän huomiota opettajankoulutukseen

Sekä ammatillisen että yliopistollisen opettajankoulutuksen välillä eri puolilla maata on eroja siinä, kuinka demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus on sisällytetty opettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa ihmisoikeusperustaisuus on ilmaistu joko implisiittisesti tai eksplisiittisesti.

Käsitteellinen kirjavuus häivyttää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen sisältöjä opettajankoulutuksesta, vaikka keskeiset opiskelutavat, henkilökohtaistaminen ja vertaisryhmätoiminta, tukevat hyvin tavoitteiden saavuttamista. Opettajankoulutus voi toimia joko voimaannuttavana, osallistavana tai opettajaopiskelijoiden kokemukset ja tunteet ohittavana ja vaikeat kysymykset väistävänä yhteisönä, mikä haastaa ohjauksen kaikilla tasoilla.

On selvää, etteivät demokratia ja ihmisoikeudet pysy yllä tai toteudu, ellei niitä kannatella, edistetä tai niistä keskustella. Opettajankoulutuksessa tulisikin kiinnittää huomiota osallistavien ja aktivoivien opiskelumenetelmien lisäksi menetelmiin, jotka kehittävät tulevien opettajien kykyä argumentoida ja rakentaa ymmärrystä maailmasta ja yhteiskunnasta.