Tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Suomessa tulee nostaa neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto 2021). Tavoitteiden saavuttamiseksi ammattikorkeakouluilla on edessä ratkaisujen etsiminen suuriin, kansainvälisesti, erityisesti EU:n tasolla tunnistettuihin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Voimme lisätä mahdollisuuksiamme kansainvälisesti kilpailtuun rahoitukseen seuraamalla tiiviisti ja olemalla aktiivisesti mukana eurooppalaisessa keskustelussa, kun EU:n politiikkaa ja siitä johdettavia ohjelmia valmistellaan. Tämä vaatii etupainotteista lähestymistapaa, sekä kykyä tunnistaa, milloin ja miten toimimme parhaiten yhdessä.

Yhteistyöllä nostamme profiiliamme

3AMK-liittouman jäsenet Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ovat kaikki pääkaupunkiseudulla toimivia suuria korkeakouluja, joilla kullakin on omanlaisensa profiili ja omat erityispiirteensä. Euroopan mittakaavassa olemme kuitenkin erikseen pieniä toimijoita, mutta yhdessä edustamme jo suurta osaa suomalaisesta ammattikorkeakoulukentästä.

Alueemme toimijoina ja vaikuttajina olemme yhdessä jo huomattavasti merkityksellisempiä. Kun haluamme tuoda suomalaisten ammattikorkeakoulujen viestiä mm. soveltavan tutkimuksen, yritysyhteistyön, kokeilujen ja pilottien näkökulmasta kuulluksi Euroopassa, meidän kannattaa yhdistää voimamme. Tiedeyliopistoilla on Euroopassa perinteiset vahvat vaikuttamiskanavat, joiden varjoon ammattikorkeakoulut ovat usein vaikuttamispyrkimyksissään jääneet.

Yhteistyöllä voimme nostaa ammattikorkeakoulujen profiilia EU-vaikuttajana, ja tässä työssä on hyvä nojata yhä enemmän myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisen edunvalvojan, ARENE, ja eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen verkoston, UAS4EUROPE, yhteistyöhön. Näiden organisaatioiden pitkäjänteisen työn kautta voidaan yhdessä lisätä ammattikorkeakoulujen edustusta Brysselin verkostoissa.

Erilaisuus vahvistaa vaikuttavuutta

EU-toiminnassa tai rahoituksen hakemisessa on myös alueita, joissa yhteistyö ei välttämättä tuo toivottua lisäarvoa. On tärkeää tiedostaa, milloin kannattaa toimia yhdessä ja missä yhteyksissä voimme näyttäytyä erikseen.

Eurooppalaisessa hankekonsortiossa ei välttämättä ole eduksi, että partnerien joukossa on useampi ammattikorkeakoulu samalta alueelta, vaan voimme löytää partnereita myös erikseen. Ammattikorkeakouluilla on hieman myös erilaiset koulutus/tutkimusalaprofiilit, jolloin kunkin erityistä asiantuntijuutta koskeviin ohjelma-asiakirjoihin tai yksittäisten hakujen valmisteluihin on usein parempi antaa kommentteja yksittäisinä toimijoina.

Kuitenkin myös näissä tilanteissa jokaisen ammattikorkeakoulun tiivis suhde alueen muihin ammattikorkeakouluihin ja niiden laajoihin verkostoihin voi tuoda lisäarvoa toiminnalle mahdollistamalla laajempaa vaikuttavuutta. Erityisen tärkeää on, että tunnistaa yhteiset rajapinnat ja potentiaalit EU-tason vaikuttamisessa.

Paljon tehdään, mutta työtä vielä riittää

Ilmiölähtöiset korkeakoulujen TKI-kärjet toteuttavat jo tälläkin hetkellä laajasti EU:n ohjelmakauden tavoitteita, joita ovat mm. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal, digitaalistrategia, terveysalan toimintaohjelma, Eurooppalainen Bauhaus ja Euroopan nuorisostrategia. Yhteneväiset tavoitteet avaavat lukuisia ovia kansainväliseen vaikuttamistyöhön yhdessä. Monet yhdessä työstämämme asiat ovat johdettavissa EU-ohjelmien painopisteistä ja mietinnässä on, kuinka näitä asioita yhdessä tunnistamalla ja eteenpäin viemällä voimme saada lisättyä osallisuuttamme EU:ssa.

EU-vaikuttavuuden ja -rahoituksen lisäämiseksi vaaditaan sitoutunut, jatkuvasti kehittyvä strategialähtöinen lähestymistapa, joka edellyttää jatkuvaa EU:ssa käytävien keskustelujen seurantaa. Erinomaisena apuna EU-asioiden seurannassa toimii EU-edunvalvontaan erikoistunut Helsinki EU Office, joka on tärkeä yhteistyökumppani EU-rahoituksen hakemisen, vaikuttamisen ja verkostoitumisen tukena.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävä, jotta EU-asiat tulisivat luontevaksi osaksi esimerkiksi 3AMK:n yhteistä TKI-toimintaa ja jotta yhtäläisyydet EU-tason strategioihin tiedostettaisiin paremmin ja systemaattisemmin myös jatkossa. Tällä on myös suora linkitys siihen, että pääsemme tavoitteisiin kansainvälisen TKI-rahoituksen suhteen.

Usein vasta hankehakemuksia tehdessä huomataan, kuinka hyvin idea istuu EU:n tavoitteisiin. On tärkeää siirtyä pois ajattelusta, että EU-tason prioriteetit ovat vain “pakollinen lisä” hankehakemukseen – ne ovat oikeastaan TKI-toiminnan alku ja juuri.

Lähde:

• Valtioneuvosto. 2021. Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportti. (pdf)
• Helsinki EU Officen EU-asioiden koulutus 3AMK-johdolle ja TKI-toimijoille, 18.1.2022.

Kuva: www.shutterstock.com