Nyt muutaman kerran kyseistä chatbottia kokeilleena, pohdin mitkä ovat tekoälyn vaikutukset minun, sinun ja meidän kaikkien elämään ja pysynkö perässä tekoälyn kehityksessä.

Lisää tietoa etsimässä

YleAreenassa julkaistussa Heikki Valkaman podcastissä keskustellaan pitäisikö tekoälyn kehitystä hidastaa. Keskustelussa viitattiin yli 1000 asiantuntijan Future of Life Instituten verkkosivuilla julkaistuun avoimeen kirjeeseen, jossa muun muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja Applen toinen perustajajäsen Stephen Wozniak mainitsevat, että tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta sitä kehitetään hallitsemattomassa kilpajuoksussa globaaleissa tutkimuskeskuksissa.

Asiantuntijat siis varoittavat tekoälyjärjestelmien riskeistä ja mahdollisista uhkista meille ihmisille ja vaativat pysäyttämään tekoälyjen opettamisen toistaiseksi.

Etsin lisää tietoa, millaisista riskeistä ja uhkista meille ihmisille ja yhteiskunnalle voisi tekoälystä olla. Helsingin Sanomien artikkelissa Pietarinen (29.3.2023) kirjoittaa, että tekoäly voi korvata nykyisistä työtehtävistä jopa neljänneksen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Mikäli tekoäly kehittyisi ennusteiden mukaisesti voi vaikutus olla jopa suurempi ja erityisessä vaarassa automaatiolle olisivat toimihenkilöiden työpaikat.

Tekoäly kuten ChatGTP on koulutettu ja oppii jatkuvasti internetin valtavilla tietomassoilla. Tämän ymmärsin, kun paneuduin hieman lisää aiheeseen. Eli me ihmiset koulutamme tekoälyä ja se ei mitenkään voi korvata ihmistä kokonaan, sillä eihän se pysty varmistamaan antamansa tiedon oikeanperäisyyttä. Tekoäly kerää puhtaasi dataa eli meidän ihmisten ”syöttämää” tietoa, joten se ei voi eikä osaa suorittaa luovuuteen ja empatiaan liittyviä asioita tai tehtäviä.

Pohditaanpa tekoälyn hyödyntämistä muutaman esimerkin kautta. Tekoäly voi avustaa hoitohenkilökuntaa tietyissä tehtävissä vaikkapa analysoimalla näytteitä. Vain ihmisellä on kyky käsitellä tunteita ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, esimerkiksi kun empatiaa tarvitaan kerrottaessa analysoituja näytetuloksia. Tekoäly on oppimaansa tietoa tuottava ”generaattori”, joka voisi esimerkiksi tuottaa asianajajan avuksi valmiin tekstipohjan perunkirjoitusta varten, mutta tekoäly ei pysty syvälliseen ja sivistyneeseen vuorovaikutukseen asianomaisten kanssa.

Meidän on kyettävä ymmärtämään mihin tekoälyn kehitys johtaa

Lopuksi pohdin, mitä tekoäly tarkoittaa minulle. Onko se uhka vai mahdollisuus ja pysynkö muutoksen perässä? Opettajana koen, että ChatGPT toimii varmasti hyvänä apuna nopean tiedon saamiseksi, jonka oikeellisuus täytyy kuitenkin varmistaa. Erilaisissa palveluissa käytettävät chatbotit nopeuttavat asiointiani ja tiedonsaantiani. Toisaalta ne saattavat myös olla esteenä oikean asiantuntijan tavoittamisessa.

Ruokakaupassa käydessäni siivousrobotti kulki käytävillä. Katselin robotin työskentelyä ja havaitsin, että robotti ei pysty arvioimaan työnsä laatua ja varmistamaan lattian puhtautta. Siivousrobotti on hyvä apu isoilla pinnoilla, jossa on paljon kulutusta.

Pohdintani yhteenvetona totean, että ihmistä tarvitaan edelleen: minun, sinun, meidän kaikkien ammattitaitoa. Ihmisten käyttäytyminen ja osaaminen muuttuu ja uusia työtehtäviä tulee muutosten mukana. En pidä tekoälyä kovinkaan suurena uhkana, mutta olen samaan mieltä niiden 1000 asiantuntijan kanssa, jotka ilmaisivat huolenaiheensa avoimessa kirjeessä. Ihmisten on kyettävä ymmärtämään mihin tekoälyn kehitys johtaa ja pystyttävä kontrolloimaan sitä.

Kysymykseeni korvaako tekoäly ihmisen, ChatGPT vastasi, ettei se korvaa ihmistä kokonaan, vaan toimii ihmisen kumppanina ja työkaluna monissa eri tehtävissä.

Kuva: www.shutterstock.com