Siirry sisältöön
Tekoäly
Tekoäly muuttaa työtä ja psykologista sopimusta

Kirjoittajat:

Julkaistu : 15.06.2022

Suomalaiset yritykset näkevät monipuolista potentiaalia tekoälyn käyttöönotossa: sen ajatellaan hyödyttävän muun muassa tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä ja tuotantoa, laadunvalvontaa, huoltoa ja etädiagnostiikkaa, asiakaspalvelua ja taloustoimintoa. Mahdollisuuksia liikevaihdon merkittävälle, yli 10 prosentin kasvattamiselle tekoälyratkaisujen avulla uskotaan olevan eniten palveluliiketoiminnassa, markkinoinnissa ja myynnissä, toimitusketjun hallinnassa, riskien hallinnassa sekä tuote- ja palvelukehityksessä. (Ruohonen 2021a.)

Työn teknologisen murroksen merkitys ja mahdollisuudet näkyvät organisaatioissa, niiden verkostoissa sekä yrityksen työssä yksilön tasolla osana tiimiä. Yksilön tasolla tekoäly muuttaa työtä, ja tätä muutosta voi tarkastella kolmen ilmiön kautta, joita avaan seuraavaksi.

Psykologinen sopimus muuttuu

Uudessa työpaikassa aloitettaessa solmitaan kirjallisen työsopimuksen rinnalla psykologinen sopimus, joka on pitkälti ääneen lausumaton. Se sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia, joita työntekijä kokee, että hänellä on työsuhteessa.

Kun työpaikalle tulee uusia teknologioita, jotka vaikuttavat työhön ja toimintatapoihin, psykologinen sopimus siirtyy uudelleen arvioitavaksi. Tämä voi joko vahvistaa ja tukea työntekijän kokemaa psykologista sopimusta tai siirtää sen korjattavaksi, mikäli hän kokee tilanteen kielteisenä.

Tekoäly muuttaa vakiintuneita työprosesseja, tehostaa niitä ja poistaa toistuvat tai rutiiniomaiset työt. Esimerkkinä tästä ovat äänikomentoiset digiavustajat, joka vähentävät kirjoittamista, vapauttavat aikaa muistioiden kirjoittamisesta ja laajentavat tekstin analytiikan potentiaalia. Samalla muodostuu mahdollisuuksia uusille rooleille, kuten robottien omistajille ja robottiesimiehille. Ne valvovat, miten robotit suoriutuvat päivittäisestä työstään sekä seuraavat muutoksia ja informoivat robottiesimiehen roolissa kehitysyksikköä korjaustarpeista seuraavaan ajoon mennessä.

Työn murroksen myötä ihmisten käsitykset työnantajaan kohdistuvista oikeuksista ja velvollisuuksista muokkautuvat. Tutkimustulosten mukaan työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaan rooliinsa ja kehittämään sitä kolmen avainkompetenssin kautta:

  • minäpystyvyys – usko itseen, omiin kykyihin pärjätä erinomaisesti erilaisten, haastavienkin tehtävien parissa
  • työn tuunaaminen – mahdollisuus muokata työtä omannäköiseksi
  • proaktiivisuus eli ennakoiva työote (Kärnä ym. 2021).

Näiden kompetenssien tiedostaminen ja vahvistaminen toimii tuottavuuden lisääjänä tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöönotossa työpaikoilla, erityisesti tietotyössä.

Tekoälyyn suhtaudutaan pelottomasti

Haaga-Helian vuonna 2021 toteuttaman Tekoäly tulee – tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! eli TT TOY -hankkeen valtakunnallisen tutkimukseen mukaan 74 prosenttia suomalaisista tietotyöntekijöistä kokee, että heidän työtehtäviään voisi täydentää tai tehostaa robotiikalla tai tekoälyllä (Ruohonen 2021b). Valtaosa (55 %) koki tekoälyn ja robotiikan hyödylliseksi omissa työtehtävissään. Chatbotit ja digitaaliset assistentit sekä tietohallinnon ohjelmistorobotiikka olivat yleisimpiä jo käytössä olevia tekoälypohjaisia teknologioita.

Toisaalta suurimmalla osalla vastaajista (71 %) ei kuitenkaan ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemuksia tekoälystä ja automaatiosta omassa työssä.

Tutkimustuloksissa heijastuu muutos suhtautumisessa: siirrytään tekoälyn pelosta haluun ymmärtää ja hyödyntää uusia teknologioita. Moneen aikaisempiin tekoälykeskusteluihin liitetyt tunteet, kuten huoli siitä, että empatia ja ihmisläheisyys katoavat, ovat siirtyneet taaemmaksi. Sekä teknologiat että siihen pohjautuva kehittämistyö, jolla parannetaan sisäisiä prosesseja tai tuotteita ja palveluita, herättävät yhä enemmän kiinnostusta. Myönteinen uteliaisuus tukee tekoälyn käyttöönottoa niin, että se voisi helpottaa ja nopeuttaa työtä, parantaa vuorovaikutusta ja yhteydenottoa sekä säästää aikaa.

Tekoälystä oppii kehittämällä

Ammatillisen osaamisen kehittäminen on luonteva osa työroolia, ja edelleen moni oppii tekemällä. TT TOY -tutkimuksen haastatteluosuuden perusteella selvisi, että oma mielenkiinto teknologioita kohtaan tukee ammatillisen osaamisen ylläpitämistä, jolloin uutta opiskellaan kokeilemalla, osallistumalla webinaareihin, etsimällä tietoa verkosta ja videosisällöistä. Samalla kuitenkin korostuu uusi trendi – halu ja valmius oppia tekoälystä ja uusista teknologioista aktiivisesti osallistumalla työn ja työtapojen kehittämiseen. TT TOY -tutkimuksesta nousi esiin tietotyöläisten kiinnostus sellaisia työkaluja kohtaan, joita työntekijät itse ohjaavat, kehittävät ja rakentavat.

Osallistuminen työnteon ja työtapojen kehittämiseen motivoi ja tuo lisää ulottuvuuksia nykyiseen työhön sekä mahdollistaa oman työroolin proaktiivisen kehittämisen teknologian murroksessa. Aktiivisella osallistumisella kehittämistyöhön pystyy vastaamaan odotuksiin työroolin muutoksesta ja valmistautumaan tulevaisuuden työroolimuutoksiin.

Lähteet

Kärnä, E., Nikina-Ruohonen, A. & Humala, I. (2021). Entrepreneurial spirit of knowledge workers as a key asset in strategic changeeSignals Research, HHBIC 2020, 17–18.11.2020, Online.

Ruohonen, A. (2021a). AI-TIE -tekoälykiihdyttämön alkukartoituksen tulokset, puhtaan teollisuuden ala. Cleantech AI starttaa -kick-off tapahtuma. Esitys 04.11.2021.

Ruohonen, A. (2021b). Tekoäly ja uudet teknologiat. Skilla –seminaari ”Assistentin työn tulevaisuus”, seminaariesitys 11.11.2021.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti TT TOY – Tekoäly tulee – Tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! -hankkeen (2021-2022), jossa tutkittiin ja kehitettiin organisaation tietotyöntekijöiden yhteisöllistä toimijuutta tuottaa organisaatiolle arvoa työn teknologisessa murroksessa. TT TOY -hankkeen toteutuksen teki mahdolliseksi Työsuojelurahaston tuki ja rahoitus. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Työterveyslaitos ja Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan hallintopalvelut sekä tietotyön ammattiliittoja: Akavan erityisalat, Jyty, Ammattiliitto Pro, Skilla, STTK ja Tradenomiliitto.

AI-TIE – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille -hankkeessa (2021-2023) tuetaan pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja sisäisten liiketoimintaprosessien parantamisessa ja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanketta tukevat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto. Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.