Tekoälyn nopea kehitys, työprosessien automatisaatio, esineiden internet (Internet-of-Things, IoT) ja uudet teknologiat laajemmassa merkityksessä uudelleenorganisoivat ja muuttavat työn rooleja ja käytäntöjä. Tämä vaikuttaa taitoihin, joita tarvitaan työelämässä ja erityisesti tietotyössä menestymiseen. Organisaatioilta vaaditaan uudenlaista osaamista, jotta ne pystyisivät ottamaan uusien teknologioiden mahdolliset ammatilliset rajat ylittävät hyödyt tehokkaasti käyttöön.

Prosessien digitalisoinnissa erityisesti tietotyöntekijät muodostavat tärkeän työntekijäryhmän, sillä he toimivat organisaatioiden sisäisten ja ulkoisten verkkojen keskiössä, organisaation keskitasolla. Tietotyöntekijät ovat asiantuntijoita, joilla on vankka tietämys organisaatiosta ja sen ihmisistä, ja he ovat olennainen osa organisaatioiden strategisia prosesseja, kuten uusien teknologioiden käyttöönottoa (Kärnä, Nikina-Ruohonen & Humala 2021).

Tietotyöläisten tukeminen tekoälyn ja teknologioiden käyttöönotossa on olennaista, mutta tämän keskeisen kohderyhmän tutkiminen kyseisessä kontekstissa on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähäiseksi. Haaga-Helian vuosina 2021-2022 toteutettu Tekoäly tulee – tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon! eli TT TOY -hanke vastasi tarpeeseen tutkia uusia näkemyksiä ja parempia lähestymistapoja ihminen ja kone -yhteistyöhön. (Davenport & Kirby 2016; Frey & Osborne 2017).

Tiedon ja osaamisen puute hankaloittaa tekoälyn käyttöönottoa

Valtakunnallinen tutkimuksemme (491 vastaajaa) osoittaa, että tietotyöntekijöiden kokemukset ja näkemykset uusista teknologioista ja siitä, miten ne muokkaavat työelämää, vaikuttavat organisaation kykyyn hyödyntää muun muassa tekoälyä tehokkaasti. Ainoastaan osallistamalla tietotyöläisten asiantuntemusta yli ammatillisten ja organisaation rajojen uusia teknologioita voidaan hyödyntää vaikuttavasti.

Tietotyöläiset kokevat enemmän kiinnostusta ja innostusta tekoälyn soveltamiseen ja uusiin teknologioihin kuin niiden pelkoa. Toisaalta kuitenkin tiedon puute ja jyrkkä oppimiskäyrä voivat olla pullonkauloja uusien teknologioiden käyttöönotossa. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista (71 %) ei ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemuksia tekoälystä ja automaatiosta omassa työssä. Vain 15 prosenttia vastaajista tunsi tekoälyn toimintaperiaatteet hyvin. Isojen organisaation edustajilla tietoa tekoälystä oli enemmän, samoin yksityisissä firmoissa.

Tekoäly parantaa yhteisöllisyyttä

Vaikka kannustuksen ja ohjauksen puute nähtiin ongelmana, suurimpana yksittäisenä esteenä uusien teknologioiden hyödyntämiseen oli se, ettei työpaikka ollut ottanut niitä käyttöön (50 % vastaajista). Tässä oli merkittävä ero pienten (45 %) ja suurten organisaatioiden välillä (58 %). Julkisella puolella (36 %) erityisesti tietoturvaan liittyvät asiat nousivat vahvemmin esiin kuin yksityisellä sektorilla (25 %) – uusien teknologioiden käyttöönotto ja niihin pohjautuva kehitystyö tapahtuu tiiviissä yhteistyössä IT:n kanssa, tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja tietosuoja huomioiden. Oman osaamisen puute, kuten teknisten taitojen puute sekä tarve opetella uusia sovelluksia, oli toiseksi tärkein este (41 %).

Tutkimus tuotti uutta tietoa tietotyöntekijöiden rooleista ja mahdollisuuksista uusien teknologioiden käyttöönotossa. Löydökset viittaavat perinteisten työroolien uudelleenmäärittelyyn kohti yhteisöllistä kehitystä ja organisaatiorajoja ylittävää yhteistä arvonluontia. Lisääntyneen yhteistyön tarve korostuu: tutkimukseen osallistuneet tietotyöntekijät kokivat, että uusien teknologioiden käyttöönotto on parantanut yhteisöllisyyttä ja työpaikan ilmapiiriä.

Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöönotossa on panostettava sen taustalla tapahtuvaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tukimusta, joka avaisi tietotyöläisten subjektiivisia kokemuksia tekoälyn parissa.