Siirry sisältöön
Tekoäly
Mitä tänään koulussa opit?

ChatGPT pystyy tuottamaan sujuvasanaisia vastauksia lähes kysymykseen kuin kysymykseen. Samalla se jakaa näkemyksiä siitä, mihin opetus ja opiskelu on menossa.

Kirjoittajat:

Altti Lagstedt

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 08.03.2023

Pahimmillaan ChatGPT nähdään uhkana koko koululaitokselle: opiskelijat syöttävät harjoitustehtävänsä ChatGPT:n ratkaistavaksi, esseet tulevat kuin itsestään ja luokan koodarivelhoksi paljastuukin ChatGPT.

Pelätään, että jatkossa oppilaat eivät opi enää alkeitakaan. Ei heidän tarvitse, koska aina voi kilauttaa kaverille. ChatGPT ei väsy vastaamaan. Ja vastauksia on helppo esittää ominaan, vaikka ei ehkä pitäisi (Thorp 2023).

Toisaalta ChatGPT nähdään myös mahtavana mahdollistajana. Rutiininomainen asioiden pänttääminen voidaan jättää historiaan, ja ulkoa osaamisen sijaan voidaan keskittyä asioiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Tekoälyn voidaan nähdä mullistavan sekä sen, mitä oikeasti pitää opiskella ja myös sen, miten pitäisi opiskella.

Ehkä tekoäly mahdollistaa vuorovaikutukseen perustuvien pedagogioiden paluun. ChatGPT voi toimia henkilökohtaisena assistenttina, joka on jatkuvasti saatavilla (ks. esim. Rudolph, Tan & Tan 2023).

Varmaa on, että ChatGPT ja sen seuraajat tulevat vaikuttamaan siihen mitä työelämässä tehdään, ja jo siksi muutoksen pitää näkyä oppilaitoksissakin (Rudolph, Tan & Tan 2023). Paluuta vanhaan ei ole. Jos ChatGPT ei ehkä olekaan vielä se käänteentekijä, niin ehkä jo seuraava tekoälysovellus on.

Niin, että miksi ChatGPT ei välttämättä olisi se käänteentekijä? Kannattaa läpikäydä huolella alla oleva keskustelu ChatGPT:n kanssa (13.2.2023), ja pohtia kuinka turvallista olisi käyttää saatuja vastauksia oman esseen pohjana. Vasta pienen painostuksen jälkeen kolmas vastaus todellakin perustuu vaadittuun Kaufmanin ja Beghetton (2009) artikkeliin, kaksi ensimmäistä vastausta tuntuu ravistuneen bittiavaruuden väljistä hihoista.

Mitä Kaufmanin ja Beghetton neljän C:n malli käytännössä tarkoittaa artikkelin ”Kaufman, J. C., & Beghetto, R. A. 2009. Beyond big and little: The four C model of creativity. Review of General Psychology, 13(1), 1-12.” mukaan?

Vastaus: Kaufmanin ja Beghetton neljän C:n malli on teoria luovuudesta, joka korostaa neljää keskeistä tekijää luovuuden synnyssä. Neljä C:tä ovat kognitiivinen joustavuus (cognitive flexibility), omaperäisyys (originality), runsaus (fluency) ja kehittely (elaboration).

Kognitiivinen joustavuus tarkoittaa kykyä ajatella monesta eri näkökulmasta, yhdistellä asioita ja siirtyä nopeasti ideasta toiseen. Omaperäisyys puolestaan viittaa kykyyn tuottaa uusia ja alkuperäisiä ideoita, jotka eroavat aiemmista ratkaisuista. Runsaudella tarkoitetaan kykyä tuottaa suuri määrä ideoita lyhyessä ajassa. Kehittely puolestaan kuvaa kykyä kehittää ideoita yksityiskohtaisesti ja tuoda niihin uusia ulottuvuuksia.

Kaufman ja Beghetto korostavat, että nämä neljä tekijää toimivat yhdessä ja ovat tärkeitä luovuuden synnyssä. Malli korostaa, että luovuus ei ole vain yksittäisten ideoiden synnyttämistä, vaan myös kykyä kehittää niitä edelleen ja muokata niitä uusiksi ratkaisuiksi.

Artikkelissa esitetään myös muita luovuutta mittaavia malleja, mutta Kaufmanin ja Beghetton neljän C:n mallia pidetään käyttökelpoisena ja helppokäyttöisenä keinona arvioida luovuutta. Mallia on sovellettu monissa eri konteksteissa, kuten koulutuksessa, liiketoiminnassa ja taiteessa, ja se on saanut paljon huomiota ja kannatusta luovuuden edistämiseksi.

Eikös ne neljä c:tä pikemminkin viittaa eri luovuuden tasoihin?

Vastaus: Kaufmanin ja Beghetton neljän C:n malli ei suoraan viittaa eri luovuuden tasoihin, vaan se kuvaa neljää keskeistä tekijää, jotka ovat tärkeitä luovuuden synnyssä. Malli korostaa, että nämä neljä tekijää toimivat yhdessä ja ovat välttämättömiä luovuuden ilmenemiselle.

Mallin käyttö voi kuitenkin antaa viitettä eri luovuuden tasoista, sillä omaperäisyyden mittaaminen on yksi tapa arvioida, kuinka innovatiivinen ja alkuperäinen jokin idea tai tuotos on. Lisäksi runsauden mittaaminen voi antaa viitettä siitä, kuinka paljon erilaisia ideoita henkilö pystyy tuottamaan, mikä voi puolestaan kertoa hänen luovuuden tasonsa laajuudesta ja monipuolisuudesta.

Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että Kaufmanin ja Beghetton neljän C:n malli kuvaa eri tekijöitä, jotka ovat tärkeitä luovuuden synnyssä, mutta mallin käyttö ei anna suoraa viitettä eri luovuuden tasoista.

Mitä heidän mallissaan sitten tarkoittavat mini-c, little-c, pro-c ja big-c?

Vastaus: Kaufmanin ja Beghetton neljän C:n malli sisältää neljä eri luovuuden tasoa, jotka ovat mini-c, little-c, Pro-c ja Big-C. Nämä tasot edustavat eri asteisia luovuuden ilmenemismuotoja, jotka voidaan arvioida eri mittareilla.

Mini-c tarkoittaa arjen luovuutta, joka ilmenee esimerkiksi arkipäivän ongelmanratkaisussa ja luovassa harrastetoiminnassa. Little-c puolestaan viittaa alhaisen tason luovuuteen, joka ilmenee esimerkiksi oman työn parantamisessa ja pienissä parannuksissa. Pro-c tarkoittaa ammatillista luovuutta, joka ilmenee esimerkiksi asiantuntijoiden työssä ja urheilijoiden valmennuksessa. Big-C taas viittaa poikkeukselliseen huippuluovuuteen, joka on harvinaista ja johtaa merkittäviin innovaatioihin tai luomuksiin, kuten Mozartin musiikkiin tai Einsteinin teorioihin.

Nämä neljä luovuuden tasoa ovat eri mittareita luovuuden arvioimiseksi, ja niitä voidaan soveltaa eri aloilla ja konteksteissa. Kaufmanin ja Beghetton malli korostaa, että kaikki neljä tasoa ovat tärkeitä luovuuden edistämisessä, ja että ne voivat kehittyä ja kasvaa ajan myötä.

Aika luova, tai ainakin hyvin luoviva velikulta, tämä ChatGPT. Ja suorastaan inhimillistä, että se pystyy juurikaan silmiä räpäyttämättä antamaan peräjälkeen keskenään ristiriitaisia vastauksia. Niin, mitkäs ne K&B:n neljä C:tä taas olivatkaan?

Vaikka tämä yksittäinen esimerkki ei ole yleistettävissä, eikä sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä ChatGPT:n yleisestä luotettavuuden tasosta, se osoittaa, että myös tekoäly pystyy säveltämään omiaan. Vieläpä hyvin uskottavan kuuloisesti. Tästä toki myös varoitetaan ChatGPT:n etusivulla: ”ChatGPT sometimes writes plausible-sounding but incorrect or nonsensical answers”. Jos joku joskus ehtii varoituksia lueskella.

Siis, ainakin toistaiseksi, tekoäly opetuksessa vaatii aivan uuden tasoista lähdekritiikkiä.

Onnea esseiden kanssa!

Kirjoittajan samaan aiheeseen liittyvät blogikirjoitukset Vapise insinööri! ja Leveämmät hartiat jättiläisille.

Mainitut lähteet

Kaufman, J. C. and Beghetto, R. A. 2009. Beyond Big and Little : The Four C Model of Creativity. Review of General Psychology, 13(1), pp. 1–12.

Rudolph, J., Tan, S. & Tan, S. 2023. Journal of Applied Learning & Teaching ChatGPT: Bullshit spewer or the end of traditional assessments in higher education ?. Journal of Applied Learning & Teaching, 6(1), pp. 1–22.

Thorp, H. H. 2023. ChatGPT is fun, but not an author. Science, 379(6630), p. 313.

Kuva: www.shutterstock.com