Kehitystyö vaatii silloin tällöin kattavan nykytilakartoituksen. Sellainen toteutettiin ruokamatkailun kehittämisen Hungry for Finland Labin Toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen -hankkeessa. Tulokset kertovat, millainen on suomalaisen ruokamatkailun nykytila matkailu- ja ravitsemisalan toimijoiden silmin: mitä vahvuuksia meillä on, mihin heikkouksiin törmäämme ja missä suomalaisen ruokamatkailun potentiaali piilee.
Ruokamatkailun vahvuudet
Monet alueet kokevat seutunsa ruokamatkailun kehittyvän. Sen ympärillä on sopivaa positiivista ”pöhinää” ja toimijoiden välinen yhteistyö sujuu. Hyvänä esimerkkinä nostetiin esiin Saimaan seudun ansiokkaan yhteistyön tulokset, D.O. Saimaa -alkuperämerkki (Designation of Origin) sekä tuleva European Region of Gastronomy -titteli vuodelle 2024. Samoin kiiteltiin sitä, että Helsinki ja Turku panostavat ruokamatkailuun. Menestystarinoista ja onnistumisista inspiroituvat ja oppivat muutkin!
Kotimaisen ruoan ja lähiruoan arvostuksen nähtiin lisääntyneen. Haastateltavat kokivat, että kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperään ja vastuullisuuteen tukee ruokamatkailun kehittämistyötä. Matkailun nähtiin olevan elpymässä pandemiavuosien jälkeen kohtuullisen hyvin.
Esille tulleet haasteet
Kenttä kaipaa tukea erityisesti viestintä- ja markkinointitaitoihin. Muita haasteita ovat muun muassa suuret sesonkivaihtelut, alaa valtaava ketjuuntuminen, epävakaa maailmantilanne sekä siitä johtuva ulkomaisten, erityisesti venäläisten ja aasialaisten asiakkaiden puute. Yrittäjien jaksaminen on koetuksella, kun pakkaan lisätään vielä osaavan henkilökunnan väheneminen.
Joillain alueilla lähiruoan ja paikallisten raaka-aineiden saatavuusongelmat luovat haasteita. Vaikka osassa alueista on panostettu ruokamatkailuun jo pitkään, osa mieltää olevansa vasta alkumetreillä.
Monien tavoitteena on löytää oman alueen vahvin potentiaali ja kärki sekä saada koko Suomi esille kiinnostavana ruokamatkailukohteena.
Kyllä on potentiaalia!
Tutkimuksen tuloksissa painottui se, että suomalaisen ruokamatkailun ehdoton vahvuus on puhdas luonto. Suomea pidetään edelleen uudehkona ja kiinnostavana matkailumaana, jossa on tarjolla aidosti erilaisia ja eksoottisiakin raaka-aineita maisteltaviksi.
Suomi on pintaa-alaltaan isohko ja tarjoaa sen ansiosta omaleimaisia alueellisia ruokakulttuureja koettaviksi niin suurissa kaupungeissa, saaristossa, tunturissa kuin koskemattomassa korvessakin. Meillä on kansainvälisen tason osaamista, Michelin-tason ravintoloita, monipuolista ja omaleimaista tarjontaa sekä perinteitä.
Juomamatkailussa piilee myös potentiaalia. Ei pidä unohtaa loistavia juomiin liittyviä ruokamatkailutuotteita, joita Suomesta löytyy! Inspiraationa voivat toimia Ruokamatkailukilpailuunkin 2023 osallistuneet Lignell & Piispanen, Ainoa Winery, Kyrö Distillery tai Hailuodon panimo.
Tuloksissa nousi esille, että ulkomaisia asiakkaita tulee houkutella lisää, kiinnostus Pohjoismaihin toimii siinä hyvänä vetoapuna.
Kuva tutkimusraportista: Suomen vahvuudet ruokamatkailumaana.
Artikkelin kuva: Soili Jussila, Vastavalo, Visit Finland
Ruokamatkailun toiminnallinen ekosysteemi -hankkeessa tehtiin 32 asiantuntijahaastattelua ja 38 minikyselyä matkailun, ruokamatkailun, elintarvikepuolen ja ravintolasektorin asiantuntijoille Suomessa. Tiedonkeruu tehtiin restonomiopiskelijoiden tutkimus- ja kehittämisosaamisen opintojaksolla helmi-maaliskuussa 2023. Kertyneen datan analysoi teemoitellen Inspirans Oy, Taloustutkimus.
Euroopan Unionin rahoittaman Hungry for Finland – toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen -hankkeen tavoitteena on ruokamatkailun verkostojen kehittämisen ja osaamisen lisäämisen avulla tehdä suomalaisista ruokamatkailutuotteista elämyksellisiä ja ostettavia vastuullisesti. Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (siirtymäkausi 2021–2022) sekä Hungry for Finland Labin toimintaa.
Tutkimusraportti: Hungry for Finland – kohti tulevaisuuden ruokamatkailua