Tulevaisuussuuntautuneisuus ja uraohjauksellisuus ovat ohjauksen tämän päivän trendejä. Tarve on selkeä: työelämä on erilainen kuin ennen ja muuttuu jatkuvasti. Työn rakenteet muuttuvat, jatkuva oman osaamisen kehittäminen korostuu ja teknologia muuttaa toimintatapoja.

Miten koulutuksessa toimitaan, jos ei vielä tiedosteta millaisia tarpeita työelämä edellyttää lähitulevaisuudessa? Onko meillä tietoa, miten esimerkiksi robotiikka tulee muuttamaan työelämän tarpeita lähitulevaisuudessa? Tulevaisuuden tutkija Mikko Dufva (2018) esimerkiksi esittää, että tulevaisuuslukutaito eli kyky käyttää tulevaisuutta nykyhetkessä on tärkeä taito.

Miten epävarmuustekijät otetaan huomioon?

Juuri kenellekään ei ole enää luvassa selkeää yhden uran polkua emmekä osaa oikein edes arvioida minkälaisia töitä tulemme tekemään kymmenen tai edes viiden vuoden kuluttua. Siksi onkin olennaista, että tämä tulevaisuuden aiheuttama epävarmuus huomioidaan ohjauksessa. Miten vahvistetaan opiskelijan luottamusta tulevaan ja toisaalta, miten vahvistetaan opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, resilienssiä?

Korkeakoulussakaan me emme voi enää keskittyä pelkkään opintojen ohjaukseen. Opiskelijan työura on usein alkanut jo ennen opintojen alkamista ja jos ei ole, alkaa se viimeistään opintojen aikana kaikkiin tutkintoihin kuuluvan työharjoittelun myötä. Ammattikorkeakoulujen vaatimukset tutkintojen suorittamiseen tavoiteajassa ja työelämään siirtyminen joustavasti edellyttää tehokasta uraohjausta.

Ammatilliset asiantuntijatehtävät ja ammatillisen kasvun tukeminen edellyttävät uraohjauksen käsittävän laajemmin kokonaisvaltaista ura- ja elämänsuunnittelua. Tämä tarkoittaa, että ohjauksessa on yhä suuremmassa määrin tärkeää huomioida opiskelijan tilanne kokonaisuutena mukaan lukien opiskelijan elämäntilanne, toimintakyky, opiskelukyky, urasuunnittelu- ja työllistymistaidot jne.

Teoriat auttavat peilaamaan omaa työtä

Ohjaajan työn näkökulmasta on hyvä tiedostaa millaisia teorioita ja näkemyksiä uraohjauksesta on olemassa. Pienen hyppäyksen muun muassa erilaisten uraohjauksen teorioiden ja tekoälyn maailmaan pääsimme tekemään Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen järjestämän Uraohjauskoulutuksen (5 op) myötä. Omassa työssään harva varmastikaan ajattelee ohjaavansa jonkin tietyn teorian tai mallin mukaisesti. Ohjauksen taustalla vaikuttavat kuitenkin aina jonkinlaiset käsitykset ihmisistä ja ohjauksesta ja ne on hyvä tiedostaa.

Teorioita vasten on myös hyvä välillä peilata omaa työtänsä. Ajattelenko uraohjauksen olevan sattumien kauppaa vai ajattelenko, että opiskelija voi aktiivisesti rakentaa uraansa omien valintojen ja siirtymien kautta? Miten ohjaisin opiskelijaa mahdollisuuksien äärelle tai näkemään eteen osuvat sattumat ja verkostot hyödyllisinä urapolulla? Tai entä miten opiskelija itse uraansa tarkastelee: aktiivisena toimijana vai passiivisena sivustakatsojana?

Uraohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijan toimijuutta (aktiivisuutta) ja toimintakykyä, jotta opiskelija pystyy kohtaamaan ympäristönsä haasteet ja mahdollisuudet sekä omat pyrkimyksensä. Tässä voimme ohjaajina olla tukena ja kulkea opiskelijan rinnalla.

Lähteet:

• Dufva, M. 2018. Kolme vinkkiä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen. Luettavissa: https://www.sitra.fi/blogit/kolme-vinkkia-tulevaisuuslukutaidon-kehittamiseen/

• Savickas, M. L. 2015. Life-Design Counseling Manual. PDF-dokumentti. Luettavissa: www.vocopher.com/LifeDesign/LifeDesign.pdf