Nuorten työntekijöiden määrä työikäisistä kasvaa ja heidät tulee saada täysillä mukaan työelämään. Sitran (s.a) mukaan inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Käsite sisältää mukaan kuulumisen ja osallisuuden eli sen, kuinka paljon organisaatioon tai vaikkapa palveluun sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat jäädä ulkopuolelle ilman inkluusioajattelua.

Schmidt ym. (2023) mainitsevat artikkelissaan, että Z-sukupolven edustajat, ovat ujompia, ahdistuneempia ja huolestuneempia kuin heitä edeltävät sukupolvet. Lisäksi, kun nuorten sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu paljon ruutujen välityksellä, heikentyy heidän sosiaalisen kanssakäymisen taidot kasvotusten tapahtuvissa kohtaamisissa.

Sama on tullut ilmi keskusteluissa MaRa-alan ammattilaisten kanssa. He ovat huolissaan nuorten työelämätaidoista jo ihan käytöstavoista lähtien.

Työpaikoilla tarvitaan nuorten sukupolvien ymmärrystä ja arvostusta, sekä tahtoa ottaa heidät mukaan työyhteisöön sellaisina kuin he ovat (Laine & Tella 2023). Miten voimme huomioida heidät työelämässä oikealla tavalla, jotta he kokisivat kuuluvansa joukkoon ja heidät saadaan täysillä mukaan työelämään?

Tutkimus nuorten työntekijöiden viihtyvyyden tekijöistä

Haaga-Heliassa (2023) teettämämme tutkimuksen mukaan nuorten työntekijöiden työssä viihtyvyyden kannalta merkittävimpiä tekijöitä ovat

• selkeä viestintä,
• ohjeiden ja palautteen saaminen sekä
• tiedon kulku.

Samoja asioita, joita nuoret arvostavat kokemuksemme mukaan opinnoissaan.

Tutkimuksen mukaan nuoret arvostavat kehittävää ja kiittävää palautetta selvästi enemmän, kuin vanhemmat kollegansa. He kaipaavat ystävällistä ja alaisia tukevaa johtamista. Vaikuttaa siis siltä, että Z-sukupolven haasteista huolimatta, nuoret tietävät oman arvonsa sekä sen, mitä he työelämältä haluavat. Tähän työelämän on vastattava.

Nuoret työntekijät odottavat työantajalta rehellisyyttä ja avoimuutta, jolloin vastavuoroisesti myös he uskaltavat olla avoimia ja kertoa omista tavoitteistaan. Nuori työntekijä arvostaa tasa-arvoista ja vuorovaikutteista työsuhdetta.

Nuoren tunnetta kyvykkyydestä on tuettava

Esihenkilön pitää pystyä tunnistamaan nuoren työntekijän vahvuuksia ja tukea nuoren uskoa omiin kykyihinsä – siitä huolimatta, että ujompi tai turvallisuushakuisempi nuori ei ehkä koe osaavansa tai hallitsevansa työtä kokonaisuudessaan (Laine & Tella 2023).

Vahvuuksien hyödyntäminen ja osaamisen huomaaminen motivoi nuoria ja heijastuu positiivisena työsuoritukseen. Kyvykkyys taas rakentuu kokemuksesta, että selviytyy työstään ja saa asioita aikaa. Työnantaja voi tukea kyvykkyyttä antamalla nuorelle positiivista palautetta ja sanoittamalla hänen vahvuuksiaan.

Työelämätaitoja tukemassa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoilla

Vastatakseen omalta osaltaan haasteeseen, Haaga-Helia aloittaa yhteistyön 2. asteen oppilaitosten kanssa koskien opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja. Yhteistyön tavoitteena on tukea nuoria työelämätaidoissa sekä kuulla heiltä itseltään kokemuksia työelämästä.

Haluamme kuulla saako työpaikalla olla oma itsensä, onko vuorovaikutus kunnioittavaa ja kuunnellaanko nuorta. Tätä uutta tietoa välitämme jatkossa restonomiopiskelijoille tutkintokoulutuksessamme, jotta lisäämme alan tulevien esihenkilöiden osaamista ja nuorten sukupolvien ymmärrystä.

Ei jätetä nuoria ulkopuolelle. Ruutujen välityksellä on helppo olla sosiaalinen, mutta siellä on myös helppo olla hiljaa ja siellä on helppo jäädä yksin sekä kokea ulkopuolisuuden tunnetta. Me emme voi vaikuttaa kaikkeen, mutta me voimme opintojen yhteydessä sekä työelämässä ottaa kaikki mukaan ja rakentaa vuoropuhelua ja kuunnella.