Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton strategiat nojaavat pitkän ajan skenaarioihin, jotka perustuvat megatrendianalyyseihin. Megatrendit puolestaan muodostuvat useista trendeistä ja niiden vastatrendeistä rakentaen laajat ja uskottavat kehityssuuntaukset.

Tyypillisinä megatrendeinä organisaatioiden skenaarioissa on pidetty ilmastonmuutosta, digitalisaatiota, suurkaupungistumista tai väestön ikääntymistä. Kehityskaaret ovat ehdottoman globaaleja. Tulevaisuudentekijöiltä vaaditaankin taitoa soveltaa megatrendejä paikalliseen toimintaympäristöön.

Megatrendejä on osattava suhteellistaa

Soveltamisen kautta skaalasta tulee glokaali, kun universaali kehitysilmiö saa paikallisen kosketuksen ja sovelluksen. Esimerkiksi Aasian, Intian ja Afrikan metropolistuminen heijastaa kansoittumisen, talouden ja dynamiikan keskittymistä – kun taas pääkaupunkiseutumme kasvussa on kyse muun muassa kaupunkikoalitiosta, yhteistoiminnasta sekä materiaali- ja osaamisvirroista. Megatrendejä onkin osattava suhteellistaa, selittää ja etenkin reagoida kutakin tarkasteltavaa ilmiötä vasten.

Ukrainan sota sekä Venäjän ja Valko-Venäjän invaasiot paljastivat länsimaisten kehitysennusteiden haurauden ja pehmeyden. Megatrendit ovat olleet aivan liian ilmeisiä ja trendien syy-seuraus-suhdeanalyysit olivat jääneet suppeiksi. Nationalismin, patrioottisuuden, autoritäärisuuden ja aggressiivisuuden trendit ovat olleet selkeästi näkyvillä. Hän, joka on osannut katsoa, on nähnyt suursodan ainekset jo Afganistanissa, Jemenissä, Syyriassa ja Iranissa. Asiantuntijat ovat varoittaneet Ukrainan sodan lähenevän. Silti sota(ahdistus) tuli Euroopan porteille, medioihimme ja päiväkotiemme pihoille yllättäen. Trendien voimistuminen totalitarismiksi yllätti rivi- ja verkkoaikalaiset.

Megatrendillä on siis aina kausaliteettinsa, joihin tulisi varautua konkreettisin toimenpitein. Esimerkiksi millaisia suunnitelmia on laadittu, kun miljoonat kansalaiset lähtevät liikkeelle pakotettuina ja peloissaan? Miten on valmistauduttu tiedustelu- ja lähitulevaisuustietoon? Miten pääkaupunkiseutu pystyy ottamaan vastaan ukrainalaisia naisia ja lapsia tai muita sotapakolaisia? Miten heidät saadaan asettautumaan nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, työnhakuun ja kouluttautumiseen?

Miten vaikuttaa pääkaupunkiseudun glokaaliin trendikarttaan

Sota ei ole ainoa suurilmiö, vaan pääkaupunkiseutu ja sen korkeakoulut joutuvat samanaikaisesti ratkomaan osaltaan myös muita ongelmia. Korona-, digitalisaatio-, inflaatio-, ympäristö- ja energiahaasteet ovat vieläkin ratkottavina. Nämä kaikki isommat ja pienemmät trendit vaikuttavat oppi- ja hankesisältöihimme sekä koko pääkaupunkiseutuun eri nopeuksin, tehoin ja merkityksin.

Megatrendien ongelmista ja seuraamuksista on opittava ja niihin on tartuttava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Itse megatrendeihin on vaikea vaikuttaa, mutta trendien kehittymiseen me kaikki voimme vaikuttaa ennen kuin ne kehittyvät isommiksi.

Haaga-Helian asiantuntijoille olisikin vaikuttavinta esimerkiksi ohjata pääkaupunkiseudun pk-yrityksiä omaksumaan ja soveltamaan megatrendejä palvelujen kehittämisessä. Osaisimme valjastaa yritysten henkilöstöä erilaisiin digitalisaation haasteisiin, kuten koneoppimiseen, 5G:n, tekoälyyn, pilvipalveluihin tai algoritmeihin. Meidän tulisi myös hyödyntää trendioppejamme hidastamalla mikroyritysten ja kuluttajien polarisoitumista. Näin trendeihin reagoiminen edesauttaisi pääkaupunkiseudun hyvinvointia ja kilpailukykyä. Sivutuotteena tulisi maineen parantaminen proaktiivisena oppilaitoksena.

Näin tehtynä lopputuloksena, kaiken pessimismin keskellä, loistaa sekä menestyvä ja työllistävä pk-yritys että tiedostava kuluttaja, joka korostaa eettisyyttä, ekologisuutta, tasa-arvoa ja rauhaa.

Kuva: www.shutterstock.com