Master-opiskelijoiden opinnot viivästyvät tyypillisesti opinnäytetyöhön liittyvien haasteiden vuoksi. Tutkimuksellisen kehittämistehtävän tekemistä hankaloittaa etenkin toimeksiantajan puute ja vaikeus löytää aikaa työn ohella tehtävälle opinnäytteelle. Tähän haasteeseen lähdimme kokeilemaan ratkaisuja.

Käynnistimme syksyllä 2020 pilottiprojektin, jossa opiskelijaryhmä toteutti kehittämishankkeen asiakasorganisaatiolle osana opinnäytettään. Tavoitteemme oli kokeilla uutta ryhmäprosessia sekä arvioida sen hyödyt opiskelijalle, yritykselle ja Haaga-Helialle.

Ryhmät vastasivat työelämän haasteeseen

Pilotissa oli mukana kaksi opiskelijaryhmää, jotka tekivät neljässä kuukaudessa kehittämisprojektin LähiTapiolan ja Business Espoon kanssa. Projektit käynnistyivät viime lokakuussa, kun yritykset antoivat opiskelijoille kehittämishaasteen. Haasteiden pohjalta opiskelijat ehdottivat tutkimuskohteensa ja lähtivät hakemaan ratkaisuja eri näkökulmista.

Alkuvuonna opiskelijaryhmät esittivät kehittämisehdotuksensa asiakkaan johtoryhmille. Maaliskuussa ensimmäiset opiskelijat olivat hakeneet valmistumista tai olivat arviointiprosessissa. Kaikilla kahdeksalla opiskelijalla opinnäytetyö on edennyt hyvin ja ripeästi.

Kokeilussa kolme rinnakkaista prosessia

Pilottiprojektin keskeisinä viitekehyksinä olivat tutkimuksellisen kehittämistyön vaiheet sekä laadukkaan ohjauksen viisi osa-aluetta. Ne ovat kehittämis- ja tutkimustyön, kirjoittamisen, kokonaisprosessin, muun elämän tasapainon ja oppimisen tukeminen. Lisäksi kokeilun taustalla oli opiskelija- ja yrityslähtöinen ajattelu.

Näiden pohjalta muodostimme kokeilun peruskonseptin. Se rakentui kolmesta prosessista, jotka liittyivät kiinteästi toisiinsa.

1. Ryhmäohjausprosessi, jossa tuettiin opinnäytetyötä (ONT) kokonaisuutena.
2. Yrityksessä toteutettava kehittämishankeprosessi
3. Opiskelijan yksilöllinen opinnäytteen kirjoittamisen prosessi

Kokeilussa Haaga-Helian pilottiprojektin vetäjä johti kaikkia prosesseja ja toimi ONT-ohjaajana.

Palautteet kannustivat eteenpäin

Jatkokehittämisessä otimme huomioon kokeilun esiin nostamat palautteet ja vaatimukset ohjaajan roolista ja osaamisesta. Koska ohjaaja vastaa sekä yritysyhteistyöstä, kehittämishankkeesta että opinnäytetyön edistymisestä, käynnistimme kaksi uutta yritysryhmää, joissa on ohjaajaparit. Lisäksi kevään ajan toimii kehittämisryhmä, joka jalostaa toimintamallia eteenpäin.

Tavoitteenamme on täsmentää toimintamallia ja mahdollistaa sen laajempi kokeilu. Haluamme kirkastaa kysymykset, joiden ratkaiseminen mahdollistaa konseptin liittämisen osaksi arjen ONT-ohjaustoimintaa. Jos systemaattinen toimintatapaa puuttuu, mm. miten potentiaalisiin yrityksiin otetaan yhteyttä tai kuka on tällaisen toimintamallin omistaja, hyväkin kokeilu jää katoavaksi muistoksi.

Kokeilu lisää innovointia ja tukee strategiaa

Kokeilussa innovoimme asioita, joita emme olisi löytäneet suunnittelupöydällä. Esimerkkinä tästä ovat ”win-win”- käytännöt, kuten lopputyöpajat tai blogit.

Työpajoissa johtoryhmät kuulivat opiskelijoilta ratkaisuehdotuksia useista näkökulmista ja pystyivät keskustelemaan hyödylliseksi kokemistaan ideoista. Samalla opiskelijat näkivät, että tehdyllä työllä oli merkitystä. Työpaja toimi jokaiselle opiskelijalle myös omien tutkimustulosten esittelynä, eikä erillistä opinnäytteen esittämistilaisuutta tarvinnut järjestää.

Blogi toimi opiskelijalle kypsyysnäytteenä ja harjoitti napakan asiantuntijatekstin tuottamista. Yrityksille se tarjosi tiivistetyn tietopaketin kehittämisehdotuksesta. Haaga-Helialle kokeilu tuotti useita ohjaajan ja opiskelijan yhteiskirjottamia asiantuntijajulkaisuja.

Erinomainen organisaatio tunnistetaan strategiaa tukevista kokeiluista ja systemaattisesta kehittämisestä. Pilottiprojekti osoittaa, että toimintamalli tukee myös strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi näin johdetulla opinnäytetyön prosessilla on mahdollista vahvistaa hyvää mainetta sekä työelämän että potentiaalisten opiskelijoiden suuntaan. Se on konsepti, jossa kaikki voittaa.