Monesti ravintola-alan haasteita lähestytään ongelmasilmälasit päässä, vaikka todella tärkeää olisi nähdä alan vahvuudet. Kesällä 2023 julkaistun tutkimuksen (Haaga-Helia) mukaan alan työntekijät ovat itseasiassa aika tyytyväisiä työhönsä ja erityisesti siihen, että työyhteisössä voi olla oma itsensä. Työpaikkojen ilmapiiri koetaan usein hyväksi ja se on ehdottomasti tärkein työntekijäkokemukseen liittyvä asia.
Haaga-Helian Veto- ja pitovoimaa MaRaMa-aloille -hankkeelle vuonna 2024 tehdyssä opinnäytetyössä on perehdytty pitovoimaan vaikuttaviin tekijöihin nimenomaan työilmapiirin näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää työntekijää ravintola-alalta Uudeltamaalta. Haastatellut työskentelivät tutkimuksen aikaan rivityöntekijöinä tai omasivat vain vähän esihenkilökokemusta.
Työilmapiirin monet näkökulmat
Opinnäytetyön tutkimuksessa työilmapiiriä myönteisesti tukeviksi ja sitä kautta pitovoimaa lisääviksi asioiksi nousivat työyhteisön toimivuus, johon vaikuttaa työntekijöiden käytös toisiaan kohtaan, työntekijöiden keskinäinen rajojen kunnioittaminen ja hyvät käytöstavat. Kahden ihmisen osoittaessa toisilleen hyvää tahtoa molemmille mielekkäällä tavalla, syntyy rohkeutta, arvostuksen kokemusta ja hyvää energiaa (Paakkanen 2022).
Tutkimuksessa esihenkilöstön ja johdon vaikutus työilmapiiriin nähtiin merkittävänä. Työilmapiirin koettiin ensisijaisesti rakentuvan niistä henkilöistä, jotka työpaikalla päivittäin työtä tekevät, mutta johto ja organisaatio voivat kuitenkin vaikuttaa työilmapiiriin paljon. Parhaimmillaan johtajien toimet ja organisaation linjaukset toimivat tukena hyvälle ilmapiirille.
Paakkasen (2022) mukaan tunne siitä, että olemme työnantajalle arvokkaita, vaikuttaa myönteisesti sitoutuneisuuteen ja vähentää vaihtuvuutta. Sitoutumishalua kasvattaa erityisen paljon se, jos merkittävässä roolissa työskentelevä johtaja tai esihenkilö toimii myötätuntoisesti.
Haastateltavat nostivat esiin yksilön vaikutuksen työilmapiiriin, sillä yksittäisten henkilöiden erilaisilla persoonilla, asenteilla ja elämäntilanteilla koettiin olevan vaikutusta koko työpaikan ilmapiiriin. Osa haastatelluista nosti esiin asiakkaiden vaikuttavan ilmapiiriin työpaikalla. Jos asiakkaat ovat huonotuulisia tai ilkeitä, se vaikuttaa työntekijöiden yleiseen tuntemukseen, mikä taas heijastuu työilmapiiriin.
Mielenkiintoinen asia tutkimuksen tuloksissa oli se, että haastateltujen mukaan monilla työpaikoilla on monta päällekkäistä ilmapiiriä. Esimerkiksi rivityöntekijöiden ja johdon välinen ilmapiiri voi erota paljon rivityöntekijöiden keskinäisestä ilmapiiristä. Haastateltavien vastauksista kävi ilmi, että kun työpaikassa on hyvä ilmapiiri, ilmapiiri koetaan yleensä yhtenäisenä koko työpaikan sisällä. Jos työilmapiirin kanssa on haasteita, syntyy helpommin kuppikuntia ja ilmapiiri pirstaloituu useaan keskenään erilaiseen ilmapiiriin.
Työilmapiirillä on suora yhteys kannattavuuteen, sillä lähes kaikki haastateltavat kertoivat työilmapiirin vaikuttavan työpanokseen. Ilmapiirin ollessa hyvä, asiakaspalvelu on parempaa, työt tehdään tehokkaammin, työntekijät ovat motivoituneempia ja työn laatu on parempaa. Asiakaspalvelutilanteissa tämä heijastuu myös asiakkaisiin.
Osa haastateltavista kertoi huomanneensa yhteyden työilmapiirin ja vaihtuvuuden välillä: mitä parempi fiilis on työpaikalla, sitä pidempään työpaikalla pysytään ja toisaalta, jos töissä on kurjaa, lähdetään etsimään muita töitä.
Työ jatkuu veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi
On tärkeää arvostaa työkavereiden tekemää työtä henkilöstä riippumatta ja rakentaa yhteistyökulttuuria. Onnistumiset yhdessä, myönteinen palaute toisilta tiimin jäseniltä ja muiden auttaminen vahvistavat tiimiä. Myönteinen asenne yhteisöä kohtaan saa työntekijän tekemään hieman enemmän yrityksen ja muiden työntekijöiden eteen, olemaan oma-aloitteellisempi ja puhumaan yrityksestä sekä työyhteisöstä hyvään sävyyn muille ihmisille. Hyväkäytöksinen yhteisö kuormittaa huomattavasti vähemmän henkilöstöään. (Aro ym. 2018.)
Työilmapiirin vahvistamiseen voi meistä jokainen vaikuttaa omilla toimillaan. Hankkeissa Veto- ja pitovoimaa MaRaMa-aloille sekä Inkluusion vahvistaminen MaRa-aloilla tarjoamme opintokokonaisuuksia erityisesti MaRaMa-alan esihenkilöille ja tarjolla on oppeja muun muassa rakentavaan vuorovaikutukseen ja moninaisen työyhteisön näkemiseen vahvuutena.
Kirjoitus perustuu Jonne Huovisen Haaga-Heliassa vuonna 2024 tehtyyn opinnäytetyöhön Työilmapiirin vaikutus ravintola-alan pitovoimaan. Opinnäytetyö oli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittaman Veto- ja pitovoimaa MaRaMa-alalle -hankkeen toimeksianto.
Lähteet
Aro, A., Aho, J., Kedonpää, K., Lappi, T. & Rämö, A. 2018. Työilmapiiri kuntoon. Helsinki. Alma Talent. E-kirja.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 2023. Työntekijäymmärrys MaRaMa-alalla. Veto- ja pitovoimaa majoitus-, ravintola- ja matkailualalle. Tutkimustoimisto Vastakaiku.
Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. WSOY. Helsinki.
Kuva: Shutterstock