Mitä on groove?

Musiikissa on voimaa, joka saa jalan naputtamaan, pään nyökkäämään tai koko kehon tanssimaan – tätä voimaa kutsutaan usein sanalla groove. Mutta mitä groove oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi se on niin tärkeää musiikissa?

”Groove – enemmän kuin rytmi”

Groovea voisi kutsua myös svengiksi tai rytmin tuntumaksi. Groove on sitä, miten rytmiä soitetaan – hieman edellä, vähän jäljessä tai täsmälleen kohdallaan. Säätelemällä äänten soittamista eri kohtiin voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miltä tuotettu musiikki kuulostaa, ja eri musiikkityyleillä on erilaisia grooven ominaisuuksia.

Grooven ytimessä on myös soittajien välinen vuorovaikutus ja kyky reagoida. Groove on ennen kaikkea tunnetta ja yhteistä sykettä – ei vain nuotteja paperilla.

”Eri genre, eri groove”

Groove ilmenee eri tavoin eri musiikkityyleissä:

• Rockissa groove usein kiilaa – soitto on energinen ja eteenpäin puskeva.
• Funkissa groove rakentuu tiukkaan komppiin ja tarkkaan beatin hallintaan.
• Jazzissa svengi syntyy kolmimuunteisuudesta ja fraseerauksen vivahteista.
• Latinomusiikissa groove on täsmällinen mutta samalla leikkisä ja elävä.

”Jokaisella tyylillä on oma groovensa – oma tapansa saada kuulija liikkeelle”

Grooven opettelu käytännössä

Hiljattain pidetyssä 60 minuutin työpajassa “Groove ja svengi musiikissa” sukelsimme grooven maailmaan käytännön tasolla. Työpajan sisältöön kuului:

• kuunteluharjoituksia eri genreistä
• taputus- ja ajoitusharjoituksia (edessä, takana, kohdalla)
• yhteissoittoa soitinryhmien vuorovaikutukseen keskittyen
• improvisaatiota, jossa osallistujat muokkasivat groovea reaaliajassa

Esimerkkeinä käytimme muun muassa Stevie Ray Vaughanin Cold Shot (laid-back shuffle) ja Thin Lizzyn Jailbreak (kiilaava rock) -kappaleita. Näiden avulla tutkittiin, miten soiton ajoitus vaikuttaa grooven tuntumaan – ja muuttaa koko kappaleen ilmettä.

Keksimme työpajassa muistakin tyyleistä, kuten reggaesta ja jazzmusiikista esimerkkejä grooveharjoituksiin, ja kokeilimme niitä. Totesimme kaiken kaikkiaan, että kaikkien liittyessä grooveen syntyy parhain musiikillinen lopputulos.

Työpajan tärkein oivallus oli kuitenkin se, että Groove ei ole ainoastaan yksilösuoritus vaan yhteissoitolla saavutettava ilmiö. Toisin sanoen ”Groove syntyy yhdessä”

Haluaisitko kehittää omaa grooveasi?

Jos groove tuntuu vielä mystiseltä, ei huolta. Paras tapa oppia on musiikin kuunteleminen ja kokeileminen. Voit tutkia esimerkiksi edellä mainittujen kappaleiden avulla soittaa jotain soitinta joko “kiilaten” tai “taakse” eli myöhässä iskulta.

Äänitä tuotoksesi ja vertaile niitä! Muista myös tutkia näitä asioita, kun soitat bändissä. Miten musiikin tunnelma muuttuu, jos rumpali soittaa eteen ja komppisoittajat taakse, ja toisinpäin?

Groove ei ole helppo asia oppia! Kaiken kaikkiaan muista kuunnella musiikkia, kokeilla ja reagoida. Groove ei löydy ainoastaan teoriasta vaan myös yhdessä tekemisestä.

”Kun rytmi löytyy, musiikki herää eloon”