Nykymuotoiset uusiutuvat lentopolttoaneet (sustainable aviation fuel, SAF) soveltuvat käytettäväksi perinteisissä lentopolttomoottoreissa tavallisen lentopolttoaineen kanssa sekoituksena. Näin ollen on ollut mielenkiintoista lukea eri öljy-yhtiöiden tiedotteita näihin polttoaineisiin liittyvistä kaupoista lentoyhtiöiden kanssa. Kuitenkin tapa, jolla uusiutuva lentopolttoaine voi päätyä eri yhtiöiden lennoille, voi vaihdella paljonkin.

Lentoyhtiöiden vaihtelevat käytännöt

Lentoyhtiö voi itse päättää polttoaineesta, jota se käyttää lennoillaan. Yhtiö ei useinkaan kerro lennon matkustajille, onko lennolla käytettävän polttoaineen seassa uusiutuvaa lentopolttoainetta. Koska uusiutuva lentopolttoaine on ainakin 2-4 kertaa kalliimpaa kuin fossiilinen lentopolttoaine, käytössä ei ole useinkaan suuria määritä uusiutuvaa lentopolttoainetta, jos ollenkaan.

Jotkut lentoyhtiöt ovat lisänneet matkustajalle lipun hintaan erillisen maksun uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä varten. Sen vastineeksi yhtiö on voinut ilmoittaa käyttävänsä tällaista polttoainetta säännöllisesti. Esimerkiksi KLM on ilmoittanut käyttävänsä uusiutuvaa lentopolttoainetta 0,5 % seoksena kaikilla Amsterdamin lentoasemalta lähtevillä lennoilla. Tästä vastineeksi yhtiö perii matkustajilta 1-12 euron lisämaksua lennon pituudesta riippuen.

Jotkut lentoyhtiöt kuten Finnair käyttävät hyvin pienen summan (0,20 euroa) lipun hinnasta uusiutuvan lentopolttoaineen ostamiseen tai ne voivat tarjota mahdollisuuden vapaaehtoiseen lisäpolttoainemaksuun. Tällaisissa tapauksissa uusiutuva lentopolttoaine harvoin on käytössä juuri sillä lennolla, jolla matkustaja matkustaa. Lentoyhtiö ostaakin usein erän uusiutuvaa lentopolttoainetta siinä vaiheessa, kun siihen on kerätty riittävästi rahaa. Tämän polttoaineen käyttö tapahtuu sen jälkeen erikseen määritellyillä lennoilla.

Uusien kannustimien löytäminen on ratkaisujen keskiössä

Lentoasemat enenevässä määrin ovat halukkaita antamaan alennuksia laskeutumismaksuista lennoille, joilla käytetään uusiutuvaa lentopolttoainetta. Myös matkustajat ovat entistä halukkaampia maksamaan lisää uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä. Miksi siis uusiutuvan lentopolttoaineen käyttö on vielä varsin vähäistä?

Jos puhutaan ilmastonmuutoksesta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteista, ilmailualan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Näin ollen toimialalla nähdään, että tavoitteiden saavuttamiseen on aikaa ja niihin voidaan päästä myös muilla keinoilla, kuten kompensoinnilla ja vähennyksillä. Ilmailun on kuitenkin ennustettu olevan kasvuala ja siltä pohjalta kaikki keinot olisivat kyllä tarpeen.

Jos taas puhutaan taloudellisesta tulokulmasta, nykyiset kannustimet lentoasemien suunnalta tai vapaaehtoiset maksut matkustajilta eivät kata uusiutuvan lentopolttoaineen ostokuluja. Laskeutumismaksujen alennukset eivät kata lähellekään niitä summia, mihin niiden on toivottu kannustavan. Tai toisaalta läheskään kaikki matkustajat eivät ole valmiita vapaaehtoisiin polttoainemaksuihin etenkään silloin, jos kyseessä ei ole heidän oma lentonsa.

Jos uusia kannustimia tai vapaaehtoisia maksuja ei keksitä, asian taloudellinen puoli jää edelleen ratkaisematta.

Kuuluuko kysymys uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä lentoyhtiölle vai matkustajalle?

Lentomatkailun loppukäyttäjä on matkustaja. Loppukäyttäjä on aina se, joka päätyy maksumieheksi. Joten minkä takia pitää luoda erilaisia rahoitusinstrumentteja, kun asia ratkeaisi vain lippujen hintoja nostamalla? Hankala kysymys.

Liiketaloudessa yksi perusperiaatteita on se, että yrityksen on maksimoitava voitot omistajilleen. Tässä viitekehyksessä lippuhintojen nostaminen uusiutuvan lentopolttoaineen takia saattaisi olla huono päätös, koska se voisi vähentää lentojen kysyntää. Toisaalta vapaaehtoiset keinot eivät ole riittäviä.

Joten, kuuluuko tämä haaste lentoyhtiölle vai matkustajalle?

Kuva: Shutterstock