Pandemian ensimmäisen aallon aikana uskottiin, että liikematkustus lähtee liikkeelle ensin, mutta viimeisimmän näkemyksen mukaan vapaa-ajanmatkustus toimisi kansainvälisen matkailun veturina. Liikematkailijat ovat pandemian aikana tottuneet käyttämään muun muassa etäkokousvälineitä, mikä voi tarkoittaa sitä, että organisaatioiden sisäiset kokoukset korvataan etäkokouksilla. Yksi visio on, että vapaa-ajanmatkailu palaisi lähelle normaalia jo vuonna 2022, liikematkustus vuonna 2024 ja konferenssimatkailu vuonna 2025. Lentoliikenteen paluusta normaaliin on kolme visiota, jotka ajoittuvat vuosiin 2024, 2026 ja 2029.

Matkailupalvelujen tuottajat ovat joutuneet pandemian aikana miettimän palvelukonseptejaan uudelleen. Hankalin tilanne on luultavasti ollut matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäalalla. Ala on kuitenkin löytänyt uusia tuotteita, kuten kotimaan matkat: Espanjan ja Thaimaan sijaan suomalaisia lennätetään talvella Lappiin. Koska kysyntä on ollut suuri, Suomen tuotanto jatkunee myös kesällä. Hotellit tarjoavat tyhjiä huoneita etätoimistoiksi ja edullisiksi opiskelija-asunnoiksi. Lisäksi suomalaisille on tehty monenlaisia viikonloppupaketteja, joiden markkinointia on kohdistettu erityisesti lähialueiden asukkaille. Ravintolat ovat myyneet take-away-annoksia ja toimittaneet annoksia myös kauppoihin. Tähän on ryhtynyt lisäksi kansallisen lentoyhtiömme catering-yritys.

COVID-19-pandemia kestää aikansa, mutta matkailun mahdollista uutta normaalia ohjaavat enemmän kestävä kehitys, vastuullisuus ja ilmastonmuutos kuin pandemia.

Matkailun vaikutus ilmastonmuutokseen ei ole kovinkaan merkittävä, sillä elinkeino tuottaa noin 4–5 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Matkailun ja erityisesti siihen liittyvän lentämisen ongelma on matkustuksen voimakas kasvu: vaikka lentoyhtiöt hankkivat entistä taloudellisempia koneita, koneiden määrän kasvu ei mahdollista päästöjen vähentymistä. Myöskään matkailupalvelujen rakentaminen yhä suuremmille matkailijamäärille ei alenna päästöjä, vaikka esimerkiksi rakennuksissa on otettu käyttöön ilmastoystävällinen teknologia.

Matkailun uusi normaali korostaa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Näihin molempiin liittyy myös eettisyys, joka voi tulevaisuudessa vaikuttaa esimerkiksi kohdetarjontaan. Matkailupalvelujen tuottajien ja niiden välittäjien on pystyttävä läpinäkyvästi osoittamaan toimintansa kestävyys ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen.

Koska matkailu on ollut mahdollista kotimaassa, on oletettavaa, että lähi- ja kotimaanmaanmatkailu on osa uutta normaalia. Suomessa mökkeilyn suosio varmasti kasvaa jonkin verran. Koska matkailijoilla on vielä muutaman vuoden muistissa pandemia, yksilö- ja perhematkailu on osa matkailun uutta normaalia ryhmämatkailun sijaan. Kansainvälisesti on hyvä muistaa, että matkailun infrastruktuuri on rakennettu massoille, joten uusi matkailu ei ole välttämättä pienimuotoista. Puhtaasti matkailijoille rakennetut kohteet eivät ole kuitenkaan välttämättä kestävän kehityksen kannalta huono ratkaisu, sillä ne on suunniteltu juuri matkailua varten.

Kuva: Timo Laapotti / Kemi Tourism Ltd / Visit Finland