Matkailukohteen turvallisuus on merkittävä tekijä matkailijoiden päätöksenteossa ja matkakokemuksen onnistumisessa. Hyvä turvallisuustilanne houkuttelee uusia matkailijoita ja vahvistaa Suomen mainetta turvallisena kohteena. Turvallisuutta pidetään edelleen yhtenä keskeisimmistä matkailukohteen kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä matkailukohteen toimivan infrastruktuurin sekä vastuullisuuden rinnalla. (World Economic Forum 2021.)

Vaikka suurin osa matkailupalveluista olisi erittäin turvallisia ja hyvin suunniteltuja, yksikin heikko lenkki tai heikosti toteutettu turvallisuustoimenpide voi vaarantaa koko matkailukokemuksen turvallisuuden. Matkailijoiden elämyksellisyydenjano asettaa alan turvallisuuden jatkuvien haasteiden eteen. Toisaalta, alalla työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja työn kausiluonteisuus asettaa omat haasteensa yrityksille esimerkiksi koulutusten osalta.

Kohti käytännön osaamista ja vastuullisia toimintatapoja matkailualalla

Viime joulukuussa 2023 valmistuneen tutkimuksen tulokset herättävät pohtimaan turvallisuusosaamisessa vallitsevaa nykytilannetta sekä koulutuksen riittävyyttä Suomessa. Tutkimus tarjosi laajuudeltaan suuntaa antavia tuloksia, mutta toisaalta, koska tutkittavina olivat työntekijät ja heidän kokemansa osaamisen taso, kertovat vastaukset suoraa tietoa alan turvallisuustilanteesta.

Tutkimuksessa haastateltiin myös ohjelmapalveluyritysten turvallisuutta valvovan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin edustajaa. Keskustelusta esille nousi vankka toive yrityksissä kirjoitetun turvallisuusasiakirjan hyödyntämisestä yritysten omassa turvallisuusjohtamisessa. Lisäksi tutkimuksesta saavutetuista vastauksista kävi ilmi, ettei turvallisuusasiakirja toimi toimintaa ohjaavana työkaluna riittävällä tasolla yritysten turvallisuusjohtamisessa.

Yrityksissä turvallisuuskoulutusta tarjotaan puolestaan hyvin vaihtelevasti: muutama koki saaneensa hyvän turvallisuuskoulutuksen, kun taas osa tutkittavista koki, ettei ollut saanut minkäänlaista koulutusta eikä turvallisuusasioista haluttu edes keskustella työpaikalla. Monet koulutuksista olivat olleet kertaluontoisia suullisia perehdytyksiä, joita ei käsitelty eikä kerrattu enää myöhemmin työsuhteen aikana. Vastaavasti koulutettavia teemoja ei harjoiteltu käytännössä.

Käytännön osaamisen puutteesta kertoo myös se, että haastatteluiden perusteella moni myönsi olevansa tietämätön siitä, miten tositilanteessa tulisi toimia. Pahimmassa tapauksessa, mikäli koulutuksessa ei ylläpidetä turvallisuusasioiden opiskelua, tulee työntekijöiden osaamisessa tulevaisuudessa tapahtumaan notkahdus, jolla voi olla alan näkökulmasta kalliitkin seuraukset.

Vaikeneminen ei ole kultaa turvallisuusviestinnässä

Turvallisuusasioista vaikeneminen tai niistä puhuminen vältellään usein resursseihin vedoten. Vaikka ymmärrettäisiin koulutuksen merkitys, jää turvallisuusasioihin panostaminen usein muiden kiireellisempien asioiden jalkoihin. Valmistuvia restonomeja rohkaisemmekin nostamaan keskustelun aiheiksi myös turvallisuusasiat.

Yrityksissä vaikeneminen voi viestiä monista eri tekijöistä. Turvallisuusongelmien julkinen esiin nostaminen voi aiheuttaa pelkoa siitä, että maine kärsii. Vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta läpinäkyvyys on kuitenkin tärkeä perusperiaate. Jossain määrin ymmärrettävämpi selitys on tiedon puutteesta tai ymmärryksestä johtuva vaikeneminen. Yritystoiminnan kriittinen tarkastelu sekä ammattimainen riskien hallinta tarvittaessa ulkoisten toimijoiden avustuksella tarjoavat tällaisessa tilanteessa ratkaisun.

Matkailualan toimijoiden avoin ja proaktiivinen lähestymistapa turvallisuusasioihin on erittäin tärkeää. Turvallisuus ei ole vain matkailijoiden hyvinvoinnin kannalta keskeinen tekijä, vaan sillä on myös vaikutusta matkailualan maineeseen ja liiketoiminnan menestykseen. Lisäksi turvallisuusosaamisella on suuri rooli matkailualan henkilöstön ammattitaidossa.

Opintojen yhteydessä saatu osaaminen on tärkeä pääoma työmarkkinoilla

Turvallisuusosaamisen kehittämiselle tulee säilyttää jatkossakin paikkansa matkailualan koulutus- ja urapoluilla. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset voivat edellyttää hakijoilta tiettyä tasoa turvallisuusosaamisessa rekrytointivaiheessa. Näin varmistetaan, että työntekijöillä on valmiudet toimia erilaisissa turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

Vaikka tehty tutkimus osoittikin, että alan turvallisuuskulttuurissa löytyy edelleen kehittämisen varaa, välittyi sitäkin vahvempana henkilökunnan motivaatio parantaa turvallisuusosaamisen nykytilannetta. Aiemmin saatua koulutusta kehuttiin ja työntekijät ilmaisivat vahvaa halua kouluttaa itseänsä enemmän sekä osallistua käytännön harjoituksiin. Oli selvää, että henkilökunta tahtoo itse toimia turvallisesti sekä turvata niin asiakkaiden kuin kollegoidensakin turvallisuuden työpaikalla.

Nyt onkin yritysten vuoro kiittää henkilökuntaansa tällaisesta asenteesta, tarjota heille tarvittavat työkalut turvallisen työympäristön luomiseen sekä aloittaa avoin keskustelu paremman turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Haaga-Helialla organisaationa voisi olla tarjottavaa yrityksille tällä saralla esimerkiksi täydennyskoulutuksen merkeissä.

Kuva: Haaga-Helia