Mika Waltari kirjoitti romaanissaan “Lähdin Istanbuliin” (1948), että matkustaminen ennen toista maailmansotaa oli helppoa: suomalainen tarvitsi vain rahaa, sillä passi ja viisumi järjestyivät lähes itsestään. Hänen mukaansa ennen ensimmäistä maailmansotaa tarvittiin vain matkalippu. 1940-luvun lopulla ulkomaan matkaa varten tarvittiin passi ja matkustuslupa ja Suomen pankin myöntämää valuuttaa, ja tietysti pätevä syy matkustamiseen.

Aikaisemmin avoimia rajoja kontrolloidaan

Mika Waltarin kuvaus on ollut hyvin ajankohtainen COVID-19 –pandemian aikana. Suomen passi on maailman neljänneksi vahvin ja sillä pääsemme 190 maahan ilman viisumia. Pandemian aikana tilanne on kuitenkin muuttunut ja perinteisesti avoimet rajat ovat sulkeutuneet. Lisäksi esimerkiksi Suomessa, hallitus suositteli vahvasti vain matkustamista kotimaassa tai pysymistä kotona.

Passi on lähtömaan kansalaisilleen antama asiakirjaa, joka takaa maasta lähdön ja sinne paluun kantajalleen. Viisumi on kohdemaan myöntämä lupa saapua maahan. Vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen valtiot kiinnostuivat ihmisten liikkumisesta rajojensa yli. Syinä tähän olivat mm. kehittyneemmät kulkuyhteydet, kommunikaatioteknologia, pakolaisvirrat ja työvoimapolitiikka. Vuosina 2020 ja 2021 rajojen ylittämistä rajoitti pandemia, vaikka jo aiemmatkin syyt kuulostavat nykypäivänä aika tutuilta.

Vuonna 2021 1940-luvun lopun matkustusluvan korvaa koronapassi tai koronatodistus, jotka osoittavat, että niiden kantajat ovat saaneet kaksi rokotusta. Erityisesti koronapassin eettisyyttä on pohdittu, sillä pelätään, että se sulkee osan ihmisistä erityisesti palvelujen ulkopuolelle. Toisaalta matkailijoilla on ollut pitkään käytössä kansainvälinen rokotustodistus, sillä edelleen on maita, jotka vaativat maahan tulevilta tiettyjä rokotuksia.

Pääsyä palveluihin rajoitetaan

Heinäkuussa 2021 matka Saksan pääkaupunkiin sujui rajojen ylittämisissä hyvin. Suomesta lähtiessä riitti, että näytti todistuksen rokotuksista, sairastetusta taudista tai negatiivisen testituloksen. Perillä tilanne ei lentoaseman ulkopuolella ollutkaan enää niin helppo ja yksinkertainen. Berliinin sisälle on rakentunut rajoja, jotka rajoittivat myös matkailijoiden pääsyä palvelujen ääreen.

Tavarataloissa oli eri käytänteet. Toiseen vaadittiin pakollisen maskin lisäksi myös puhelimeen korona-appi. Toiseen pääsi sisälle pelkän maskin kanssa. Ravintoloissa vaadittiin, ulkotiloja lukuun ottamatta, todistus kahdesta rokotuksesta tai saman aamuisesta negatiivisesta testituloksesta. Lääkärintodistus sairastetusta taudista ei kelvannut kaikissa paikoissa.

Ainakin matkailija kohtasi lomansa aikana yllättäen suljettuja rajoja, joiden ylittämistä kontrolloitiin. Nämä rajat tarkoittivat myös ihmisten luokittelua meihin, heihin ja muihin. Toisaalta nämä palvelupaikkoihin rakentuneet rajat muuttuvat nopeasti mm. erilaisten rajoitusten poistamisen myötä.

COVID-19 –pandemia ei ole vielä kadonnut maailmasta ja se vaikuttaa nykyisten ennusteiden mukaan kansainväliseen matkailuun aina vuoteen 2024 saakka, jolloin saavutettaneen vuoden 2019 matkailun taso. Ulkomaille lähteminen saattaa kuitenkin pysyä myös sen jälkeen kontrolloidumpana kuin aikaisemmin. Koronapassi jonkinlaisena matkustuslupana passin ja joskus viisuminkin kanssa takaa myös tulevaisuudessa suomalaisille mahdollisuuden matkustaa ulkomaille.

Kuva: www.shutterstock.com