Suun ja nenän peittävät kasvosuojukset ovat tuttu näky Aasian kaupungeissa. Ne ovat myös osa katukuvaa kaikkialla, minne aasialaiset matkailijat menevätkään. Ennen niitä käytettiin suojaamaan muita flunssalta, nykyään entistä enemmän ilmansaasteiden takia. Viime viikkoina niistä on tullut näkyvä osa taistelua koronavirusta vastaan.

Saasteilta suojaan

Ei ole ihan sama, missä asuu ja mitä ilmaa hengittää. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosittain vähintään 7 miljoonaa ihmistä kuolee saasteiden aiheuttamiin sairauksiin ja 95 % maailman ihmisistä hengittää saastunutta ilmaa. Ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti joka kuudennen kuoleman, muun muassa niistä johtuvien sydän- ja keuhkosairauksien sekä syövän takia.

Lontoon smog tappoi 1950-luvulla ja Los Angelesin saastepilvet olivat käsite 1980-luvulla. Nykyään ilmanlaadultaan vaarallisimmat kaupungit sijaitsevat Aasiassa, varsinkin Intiassa. Maan pääkaupunki Delhi keikkuu jatkuvasti saastuneimpien kaupunkien listan kärjessä. Delhissä yhdistyvät tyypilliset ilmansaastuttajat: vilkas liikenne, raskas teollisuus, ruuanlaitto ja asuntojen lämmittäminen puuta ja hiiltä polttamalla sekä maatalousjätteen polttaminen lähialueilla. Lisäksi hindujen Diwali-juhla ilotulituksineen osuu ajankohdaltaan myöhäissyksylle samaan aikaan suurimpien saastelukemien kanssa.

Kiina on pyrkinyt puhdistamaan kaupunkiensa ilmaa, mutta koska koko maailma on ulkoistanut tehtaansa Kiinaan, on siellä paljon saastuttavaa teollisuutta ja liikennettä. Sanotaan, että muutaman vuoden työpesti Kiinassa tarkoittaa vähintään kolme vuotta lyhyempää elinikää.

Maailman globaaleimman talouden, vientivetoisen Vietnamin pääkaupunki Hanoi on niin ikään ilmansaastelistojen kärkikastia. Suomen puhtaaseen ilmaan tottuneen matkailijan kannattaa käyttää kaupungissa hengityksen suojana kasvonaamaria. Vähimmäissuojan pienhiukkasilta tarjoavat koodeilla N95/FFP2 varustetut kasvosuojukset, joita saa Suomestakin rautakaupoista.

Työterveyslääkäri suositteli minullekin visiittiä rautakauppaan ennen työmatkaa Hanoihin. Hengitysmaskin käyttäminen kohteessa tuntui aluksi kiusalliselta. Näytin hassulta, mutta kun ympärillä muutkin käyttivät maskia ja koska saasteiden takia puuromaisen ilman hengittäminen sen avulla tuntui helpommalta, tuli suojuksen käytöstä yllättävän nopeasti luontevaa. Kännykän ilmanlaatusovellus kertoo nytkin, että pienhiukkasarvot Helsingissä ovat alle 10 % niistä, mitä vietnamilaiset kollegani hengittävät Hanoissa. Hanoin ilma on aina ”epäterveellistä” tai ”erittäin epäterveellistä” kaikille. Suomen saasteettomuus saa kummasti tuntemaan kiitollisuutta omasta asuinpaikasta.

Vielä muutama vuosi sitten ei olisi voinut kuvitellakaan, että matkakohteen valintaan vaikuttaisi kohteen pienhiukkastaso. Suomen kasvava matkailuvaltti onkin ilman muuta raikas ilma. Aasialaiset ja muut suurkaupungeissa asuvat voivat tulla tänne puhdistamaan keuhkonsa. Pallaksen tutkimusaseman ilmanlaatumittauspisteen ympäristössä Muoniossa ilma on maailman puhtainta. Matkailijoiden ei kuitenkaan tarvitse mennä Muonioon asti, vaan jopa eteläisen Suomen kaupungeissa voi hengittää maailman lähes puhtainta ilmaa. Miksi sitten aasialaiset matkailijat käyttävät täälläkin hengityssuojaimia?

Viruksia vastaan

Tiheästi asutussa Aasiassa kasvomaskit ovat osa kaupunkikulttuuria. Nettikaupoista saa ostaa viimeisen muodin mukaisia designnaamareita. Koronavirus on lisännyt kasvonaamarien kulutusta ja kysyntää valtavasti. Kasvosuojien hinnat ovat moninkertaistuneet, ja ne ovat paikoin loppu myös Suomen apteekeista. Katsoessa uutiskuvia Wuhanista, koronaviruksen oletetusta alkupisteestä, näkee ihmisillä naamareita kaksin kerroin: alla järeä remontoijan hiukkasmaski ja päällä sairaalasta tuttu ohut kirurginen kasvosuojus. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että kasvonaamarit eivät välttämättä tarjoa suojaa koronavirusta vastaan. Ne eivät istu täydellisesti ja kun niitä kosketellaan, taudinaiheuttajat lähestyvät limakalvoja. Jos on jo sairastunut, maskia tulisi kuitenkin käyttää suojaamaan muita pisaratartunnoilta.

Aasiassa kasvomaski viestittää, että käyttäjä on vastuunsa tunteva kansalainen ja mukana viruksen vastaisessa taistelussa. Aasialaiset ovat jo pitkään käyttäneet kasvosuojia, jos heillä on ollut flunssa ja he ovat halunneet suojella toisia kiusallisilta tartunnoilta. Se on ilmentänyt toisten huomioimista tiheästi asutuissa maissa. Maskeja on käytetty myös ilmansaasteita vastaan jo vuosia. Tämän käyttötottumuksen ansiosta heille on henkisesti helpompaa käyttää suojusta tilanteen niin vaatiessa.

Viimeaikaisissa kiinalaisissa ja eteläkorealaisissa hääkuvissa huomio kiinnittyy siihen, että morsiusparien lisäksi kaikilla vierailla on valkeat maskit kasvoillaan. Maskista on tullut aikamme asuste. Thaimaassa terveysministeri vaatii myös ulkomaisia matkailijoita käyttämään kasvosuojusta. Nyt kannattaisi varmasti mennä mukaan maskibisnekseen…

P.S. Jos haluat lukea lisää mielenkiintoisia faktoja ilmansaasteiden vaikutuksesta elämään maapallolla, tutustu näihin kirjoihin:

Mark Broomfield. 2019. Every breath you take: A user’s guide to the atmosphere.

David Wallace-Wells. 2019. The Uninhabitable Earth – A story of the future.

Lisäksi Guardian-lehti kirjoittaa kattavasti aiheesta.