Siirry sisältöön
Matkailu
MaRa-alan koulutusta muotoilemassa

Matkailu- ja ravitsemisalan henkilöstön koulutuksista suuri osa on jäädytetty ja resurssit on käytetty pandemiasta selviytymiseen. Yritysten pitäisi silti pystyä kehittämään olemassa olevaa henkilöstöä ja houkuttelemaan uusia ihmisiä alalle. Alan ajankohtaiset osaamistarpeet pitää tunnistaa, jotta voidaan tuottaa niihin vastaavaa koulutusta ketterällä tavalla.

Kirjoittajat:

Marja Immonen

palvelumuotoilija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Meri Vehkaperä

strategiatyön ja johtamisen lehtori
Haaga-Helia ammattiorkeakoulu

Julkaistu : 23.12.2021

Matkailu- ja ravitsemisala (MaRa-ala) on kärsinyt pahasti COVID-19-pandemiasta. Osa yrityksistä on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan ihmisiä. Toisaalta osa yrityksistä on kärsinyt jopa työvoimapulasta kasvaneen kysynnän vuoksi. Alalta on lähtenyt pääkaupunkiseudun yritysten varovaistenkin arvioiden mukaan vähintään joka kymmenes työntekijä.

Tulevaisuudessa työvoimapulan ennakoidaan pahenevan, joten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan ennakointia ja kehittämistä. Ongelmana on kuitenkin alan epävarmuus: suurin osa organisaation kehittämishankkeista ja henkilöstön koulutuksista on jäädytetty ja resurssit on käytetty pandemiasta selviytymiseen. Tästä huolimatta yritysten pitäisi pystyä sitouttamaan ja kehittämään olemassa olevaa henkilöstöä ja houkuttelemaan uusia ihmisiä alalle.

Olemme tarttuneet ongelmaan MODULE-hankkeessa, jonka keskeisenä tavoitteena on tunnistaa MaRa-alan ajankohtaiset ja tulevaisuuden osaamistarpeet sekä tuottaa niihin vastaavaa koulutusta uudella, tutkintokoulutuksia ketterämmällä tavalla.

Myös Opetushallitushallituksen osaamisen ennakointifoorumi (2018) on korostanut, että matkailualalle kaivataan erityisesti joustavaa täydennyskoulutusta. Alalla jo olevien kokeneempien työntekijöiden osaamista on päivitettävä ja toisaalta nuorille työntekijöille ja maahanmuuttajille tarvitaan joustavaa ja ketterää koulutusta.

Muotoiluajattelu koulutuksen kehittämisessä

Muotoiluajattelua sovelletaan yhä useammin koulutuksen kehittämiseen. Usein lähtökohtana on käyttäjälähtöinen kehittäminen ja oppijan näkökulman ymmärtäminen. Oppijanäkökulman lisäksi halusimme ymmärtää yritysten näkökulmaa. Niinpä aloitimme yhteiskehittämisen ongelman määrittelystä. Millaista osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ja millaisia haasteita osaamisen kehittämiseen liittyy?

Ensimmäiseen yhteiskehittämisen työpajaan osallistui 12 ravintola-, majoitus-, tapahtuma- ja matkailualan asiantuntijaa. Osallistujien tunnelma oli innostunut – pitkään jatkuneet kokoontumisrajoitukset kannustivat osallistujia verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia. Heti työpajan alussa tunnistettiin vahva yhteinen tahtotila: voimien yhdistäminen pandemiasta toipumiseksi ja alan työnantajamaineen parantamiseksi.

Osaamistarpeita ja -puutteita tunnistamassa

Päivän päätavoitteena oli ryhmitellä ja kiteyttää osaamissanapilvestä osaamistarpeita sekä rakentaa yhteistä visiota siitä, miten haasteisiin vastataan. Sanapilvi oli luotu haastatteluaineistosta tunnistetuista osaamistarpeista.

Sanapilvessä korostuivat etenkin seuraavat teemat: moninaisuus, ihmisten erilaisuus ja etenkin monikulttuurinen työvoima sekä hyvä johtaminen. Toisaalta haastateltavat olivat nostaneet esiin myös työntekijätaitoja, kuten itsensä johtamisen, resilienssin, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen ja vuorovaikutustaidot.

Osaamispuutteena oli tunnistettu myös järjestelmä- ja teknologiaosaaminen, tiedolla johtaminen sekä digi- ja some-markkinointi. Erityisesti teknologiaan liittyvä osaaminen korostui jo ennen pandemiaa tehdyssä Opetushallituksen (2018) osaamiskartoituksessa. Edellisten lisäksi esimerkiksi vastuullisuus, asiakaskokemuksen johtaminen, palvelumuotoilu ja tuotekehitys sekä myyntityö oli mainittu tärkeinä osaamistarpeina. Ja COVID-19-pandemian myötä talousosaamisen merkitystä korostettiin etenkin pienillä toimijoilla.

Pienryhmissä suosituimmiksi teemoiksi nousivat johtaminen, työelämätaidot, digitalisaatio, asiakaskokemus sekä vastuullisuus. Näiden alle kertyi suuri määrä osaamissanoja ja taitoja, joiden työstämistä jatketaan seuraavissa työpajoissa. Pienryhmissä keskusteltiin myös konkreettisista käden taidoista, joita ravintolayrityksissä tarvitaan jatkossakin.

Jokainen ryhmä valitsi lopuksi yhden osaamistarpeen, jota analysoitiin tarkemmin. Ryhmät kirjasivat unelmatilanteen eli tulevaisuuden vision siitä, miltä osaaminen näyttäisi tulevaisuudessa. Tämän jälkeen ryhmät arvioivat nykytilannetta ja tunnistivat, miksi unelmatilanteessa ei olla.

Tärkeimpinä ongelmina nousivat alan heikko arvostus, huono työnantajamaine ja pandemia. Kaikkia ryhmiä yhdisti yhteinen unelma: MaRa-alan hyvä maine sekä asiakkaiden että työntekijöiden silmissä.

MODULE – Joustavan modulaarisen jatkuvan oppimisen mallin kehittäminen matkailusektorin työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä nuorten työllistymisen tukemiseen COVID-19-kriisissä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kaksivuotinen hanke. Siinä pyritään tunnistamaan MaRa-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja luomaan niihin vastaavaa koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hotelli-, ravintola- ja matkailualan yritysten kanssa.

Lähde:

Opetushallitus 2018. Työllisyyden ja osaamisen muutoksia. Osaamisen ennakointifoorumin skenaariotyön tuloksia. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluiden ennakointiryhmä (ER5). Opetushallitus.