Siirry sisältöön
Kuvankaunis maailmanperintökohde Trang An – esimerkki kestävästä matkailukohteesta?

Onko Unescon maailmanperintöstatus automaattisesti takaus siitä, että kohdetta ylläpidetään vastuullisella tavalla? Merkkejä liikaturismista on jo ilmassa.

Julkaistu : 30.01.2020

Veneemme lipuu yli kilometrin pituisessa luolassa. ”Head down!” huutaa soutaja, kun luolan katto viistää   päitämme. Olemme Pohjois-Vietnamissa, Trang Anissa.

Trang An

Veneen kyydissä pääsee näkemään alueen luonnonkauneuden. Jokimaisemassa vihreän eri sävyt hivelevät silmää. Trang An koostuu lähinnä riisipelloista ja kalkkivuorista, joiden lisäksi alueella on vanhoja temppeleitä ja muita arkkitehtuurisia monumentteja. Asutuksesta on löydetty merkkejä jopa 30 000 vuoden takaa.

On helppo ymmärtää, miksi Trang An pääsi Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2014. Se sai yhdistetyn luonto- ja kulttuurikohteen statuksen neljän kriteerin perusteella: kulttuurillinen arvo, luonnonkauneus, geologinen prosessi ja pinnanmuodot.

Aitoa kauneutta vai teennäinen turistirysä?

”Head down!”, huutaa soutaja jälleen, kun tulemme ahtaaseen kohtaan. Paljon muuta hän ei englanniksi osaakaan. Hänenlaisiaan soutajia sanotaan Trang Anissa olevan yli 2000. Yhden veneen kyydissä on aina neljä turistia, ja soutaja saa 10 dollarin korvauksen parin tunnin venematkasta. Suurin osa soutajista on vanhoja naisia.

Hämmenymme kun kuulemme, että maisema ei olekaan aidosti luonnon muokkaamaa. Osa luolista on tehty räjäyttämällä, ja riisipeltojen on annettu tulvia, jotta veneet voivat lipua kalkkikivikallioiden lomassa idyllisissä maisemissa. Paikalliset maanviljelijät ovat joutuneet luopumaan viljelypalstoistaan. Paikallisilla perheillä on kullakin vain yksi vene eikä keikkoja ole joka päivä, kenties ei edes joka viikko. Muuta palkkaa ei tule.

Trang An

Moni kanssamatkustaja kertoo kokevansa Trang Anin Disneyland-tyyppisenä teennäisenä kohteena ja ihmettelee kovasti, miten se on ylipäänsä saanut maailmanperintöstatuksensa. Matkailijoiden häiriökäyttäytyminen (kovaääninen laulaminen ja puhe sekä tungetteleva kuvien ottaminen) koetaan ongelmallisena, varsinkin sesongin aikana.

Merkkejä liikaturismista on jo ilmassa. Unescon sivuilla Trang Anin uhiksi on mainittu kaupunkien ja kylien hallitsematon leviäminen sekä matkailuteollisuuden kasvu.

Osa toivoo, että matkailijoita voitaisiin ohjeistaa ja opastaa paremmin. Nyt ainoastaan vietnamia puhuvat saavat soutajalta opastusta, muut saavat tyytyä ihailemaan maisemia. Paikallisten kouluttaminen onkin monen mielestä tärkeää: kielitaidon myötä he voisivat toimia oppaina. Siten myös mahdollisesti tulot paranisivat, koska palkkaa ja juomarahoja tulisi enemmän.

Vierailu Trang Anissa oli meille monella tavalla miellyttävä kokemus kauniissa maisemissa, mutta samalla ristiriitainen. Voiko tätä maailmanperintökohdetta kutsua kestäväksi matkakohteeksi?

Mihin hintaan matkailua saa kehittää? Onko Unescon maailmanperintöstatus automaattisesti takaus siitä, että kohdetta ylläpidetään vastuullisella tavalla? Hyödyttääkö matkailu paikallista taloutta, ympäristöä ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla?


Trang An

* Teimme matkan Trang Anin kulttuurimaisemaan TOURIST-projektin yhteydessä.  TOURIST-projektin tavoittena on luoda kestävän matkailun ja innovatiivisten rahoitusmenetelmien osaamiskeskuksia Thaimaahan ja Vietnamiin. Lisää projektista voit lukea täältä.