Mustaksi joutseniksi kutsutaan yllättäviä tapahtumia ja ilmiöitä, joilla on suuri vaikutus elämäämme ja toimintaympäristöömme. Jo viime vuoden puolella Kiinassa alkoi levitä viruksen aiheuttama influenssan kaltainen tauti, joka siirtyi muuan muassa kansainvälisen matkailun myötä muillekin mantereille. Kyse on hengitysvajausoireyhtymästä, joka on kohtalokkain iäkkäille ja perussairaille.

Vastaavia mustia joutsenia on ollut kautta aikojen. Lähivuosikymmeniltä muistamme vielä terrori-iskut New Yorkin World Trade Centeriin (2001), sikainfluenssan (2009-2010) ja Islannin tulivuorenpurkauksen (Eyjafjallajökull 2010), joilla oli vaikutuksensa jokapäiväiseen elämäämme.

Kaikilla mustilla joutsenilla on vaikutuksensa myös matkailuun ja matkailuelinkeinoon. WTC-iskut pysäyttivät kaiken lentoliikenteen viikoiksi tai jopa kuukausiksi. Ihmiset eivät yksinkertaisesti uskaltaneet lentää. Lentomatkustuksen supistuessa myös majoitus- ja ravitolaelinkeinot kärsivät asiakaspulasta. Islannin tulivuorenpurkauksen vaikutukset olivat lyhytaikaisempia ja kohdistuivat enemmän Eurooppaan kuin koko maailmaan.

Koronaviruksen vaikutukset matkailuun ovat ennennäkemättömät – voidaan sanoa, että 14.3.2020 oli päivä, jolloin maailma pysähtyi. Yhdysvallat oli sulkemassa rajansa Eurooppaan, ja eurooppalaiset valtiot sulkivat rajojaan. Pohjoismaista Tanska on sulkenut rajansa ja Norja lentokenttänsä ja satamansa. Kaikki Baltian maat ovat sulkeneet rajansa ja Saksa eteläiset rajansa. Suomi on sulkemassa rajansa ja tätä listaa voi vielä jatkaa lähipäivinä.

Rajojen sulkeminen ja ulkomaanmatkustuksen lähes täydellinen loppuminen tarkoittavat matkatoimistoille ja matkanjärjestäjille kestämätöntä tilannetta. Ne joutuvat perumaan matkansa ja palauttamaan maksut asiakkailleen. Matkatoimistot ja -matkanjärjestäjät ovat jo maksaneet esimerkiksi ulkomaisille palveluntuottajille niistä matkailupalveluista, joista ne maksavat rahat takaisin asiakkailleen. Milloin ne saavat jo maksamansa rahat takaisin, on ihan toinen asia. Välittäjäorganisaatioiden kassavarat ja taseet on otettava käyttöön, mutta kuinka monella on näitä varoja tarpeeksi?

Isot matkanjärjestäjät, kuten Aurinkomatkat, on perunut matkansa toukokuun puoleen väliin saakka ja TUI huhtikuun puoleen väliin saakka, mutta kesän matkoja myydään edelleen. Pienemmillä matkatoimistoilla ja matkanjärjestäjillä on luultavasti vaikeampaa.

Lentoyhtiöiden tilanne ei ole yhtään parempi. Brittiläinen alueellinen lentoyhtiö FlyBe meni konkurssiin ja lopetti toimintansa jo maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Norwegian, norjalainen halpalentoyhtiö, on suurissa vaikeuksissa ja pyytänyt jo apua Norjan hallitukselta. Hollantilainen KLM haluaa pitää Amsterdamin lentokentän toiminnassa ja on kääntynyt hallituksen puoleen lisärahoituksen saamiseksi. Kotimainen Finnair supistaa lentojaan huhtikuun alusta 90 prosentilla. Kotimaiset matkailupalvelun tuottajat ja tapahtumajärjestäjät kärsivät myös matkailun rajoittamisesta ja kiellosta järjestää isompia tapahtumia. Pienempienkään tapahtumien järjestämistä ei suositella.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Mikä on matkailun tulevaisuus? Suomessa matkailualan yritykset voivat esimerkiksi hakea Finnveran takaamaa lainaa, mikä toivottavasti auttaa nykytilanteen yli. Koska koronavirustartunnat ovat vähentyneet Kiinassa, ihmiset ovat alkaneet liikkua siellä ohjeistusten puitteissa. Muualla maailmassa tartuntojen määrä kasvaa, mutta jossain vaiheessa trendi kääntyy toiseen suuntaan. Matkailu on edelleen yksi maailman suurimmista elinkeinoista, ja se on aina noussut väliaikaisten siihen kohdistuneiden taantumien jälkeen. Niin tapahtuu nytkin, mutta vielä emme tiedä, kuinka pitkästä romahduksesta on kysymys. Maailma ei kuitenkaan toimi ilman matkailua.