Siirry sisältöön
Matkailu
Korona-ajan matkailua

Koronaviruspandemia on sulkenut vuoden 2020 aikana valtakuntien ja maakuntienrajoja sekä ihmisiä ko-teihinsa ehkäisemään viruksen leviämistä. Matkustaminen lakkautettiin. Kesän koittaessa Eurooppa alkoi jälleen avautua ja 13. heinäkuuta suomalaiset pääsivät taas matkustamaan laajemmalle Eurooppaan.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 07.10.2020

Päätin tehdä omakohtaisen korona-ajan tutkimusmatkan ja varasin jo hieman ennen virallista tietoa sisäisen rajavalvonnan päättymisestä lennot Helsingistä Berliiniin ja takaisin sekä majoituksen.

Tarjonta ja hinnat

Lentoja oli tarjolla paljon ja hinnat olivat hyvin kohtuullisia. Suorien lentojen hinnat olivat vain hieman kalliimpia kuin välilaskullisten lentojen. Lisäksi business-lippujen hinnat, jotka sisälsivät myös matkalaukun, olivat hyvin lähellä economy-luokan hintoja. Kun sisäisen rajavalvonnan poistuminen vahvistui, lentojen hinnat, ainakin Berliinin osalta kolminkertaistuivat.

Majoituksen saaminen Berliinistä oli myös helppoa. Erilaista majoitusta oli hyvin saataville heinäkuussa, keskellä perinteisesti vilkkainta matkailusesonkia. Erityisesti hotellihuoneiden hinnat olivat kohtuullisia. 50 eurolla olisi saanut yön keskustan vähintään kolmen tähden hotellista. Huoneistojen hinnat eivät olleet laskeneet niin paljoa kuin hotellien.

Korona toi sujuvuuden ja poisti jonot

Median ja lentoyhtiön viestinnän perusteella tiesin, että minun on pidettävä maskia niin lentokentällä kuin lentokoneessakin. Kaikki meni mainiosti, vaikka maski aluksi tuntui hieman ahdistavalta.

Helsingin lentoasema oli käytännössä tyhjä ja palveluja hyvin vähän tarjolla. Koneeseen noustaessa ja poistuttaessa kaikki sujui mallikkaasti annettujen ohjeiden mukaan. Me matkustajat pidimme etäisyyttä sekä nousimme että poistuimme koneesta toivotussa järjestyksessä. Berliinin Tegelin kentällä matkalaukut tulivat nopeasti, sillä sekin oli aika tyhjä. Takseihin ei ollut pitkiä jonoja, ja Berliinin iltaliikennekin oli yllättävän rauhallista.

Kohde-elämys

Berliinissä, niin kuin koko Saksassa, ihmisten oli käytettävä suun ja nenän peittävää maskia julkisissa kulkuneuvoissa ja tiloissa. Lisäksi joissakin pienemmissä myymälöissä rajattiin asiakkaiden määrää myymälän koosta riippuen. Tavarataloissa ja useassa ostoskeskuksessa oli eri sisäänkäynnit tulijoille ja lähtijöille. Lidl oli ruokakaupoista tiukin, sillä myymälöihin ei saanut mennä ilman ostoskärryjä, joilla varmistettiin etäisyyden pitäminen muihin asiakkaisiin. Vierailijoiden määrää rajoitettiin myös esimerkiksi kasvitieteellisessä puutarhassa ja uimaloissa, joihin piti ostaa lippu etukäteen ja varata vierailuaika.

Berliini on aina ollut hyvin suosittu matkailukaupunki, mutta vuoden 2020 heinäkuun puolessa välissä kaupungissa ei näkynyt paljoakaan matkailijoita. Keskustan matkailijoiden ja liikemiesten suosimat ravintolat olivat tyhjillään ja osa oli suljettu. Osa matkamuistomyymälöistä oli myös suljettu. Turistibussit puuttuivat kaupungista, mutta tilalle olivat tulleet polkupyörät.

Asenteet

Jo matkani aikana Suomessa käytiin vilkasta mediakeskustelua suomalaisten ulkomaan matkailusta. Kielenkäyttö ja mielipiteet olivat aika ajoin voimakkaita. Mediakeskusteluissa kaikki ulkomaat luokiteltiin usein ”viruslinko” –kategoriaan. Hieman liioiteltuna, ulkomaille matkustaneita pidettiin itsekkäinä ihmisinä, joille kotimaa ei kelvannut matkailukohteena. Matkani Berliinin herätti yllättävän voimakkaita reaktioita, joihin omasta mielestäni rationaaliset perustelut eivät auttaneet.

Kohti uutta ajattelua

Koronaviruspandemian toisen aallon iskettyä Eurooppaan loppukesästä sisäinen rajavalvonta alkoi uudestaan. Suomen hallituksen uusi matkustusrajoitusmalli, joka pohjautuu tämän hetkisten tietojen perusteella testaukseen, mahdollistaisi vapaamman matkustamisen Suomen rajojen yli. Uusi malli otettaneen käyttöön marraskuun lopulla.

Vaikka matkustaminen vapautuu, lähtevätkö ihmiset liikkeelle? Ennakkotietojen perusteella syksyn ja talven lomia vietetään kotimaassa. Ulkomaan matkailua pidetään riskinä, jonka ottamista ihmiset pohtivat. Kotimaan matkailu elvyttää erityisesti matkailupalvelujen tuottajia Suomessa, mutta matkailun välittäjäorganisaatiot, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät tarvitsevat elossapysymiseen ulkomaan matkailua.