Yleiskeskusteluissa sähköinen liikkuminen liitetään ensisijaisesti sähköautoiluun, mutta käytännössä sähköisesti ja usein myös autonomisesti liikkuvilla välineillä siirretään ihmisten lisäksi tietoa ja tavaroita sekä tehdään rutiinitöitä tai kerätään dataa.

Uudistuvat liikkumismuodot vaativat yritysten, kaupunkien sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden logistiikkaketjujen suunnittelulta uutta ajattelua. Kaupunki-infra ei ehkä voi olla samankaltainen kuin nykyään, ja ilmatilastakin tulee vahvemmin osa kaupunkisuunnittelua sopiakseen osaksi logistiikkaketjuja.

Kun kaupunkien pitää vastata meneillään olevaan kehitykseen, osaavatko päättäjät ja kaupunkisuunnittelun toimijat katsoa oikeaan suuntaan? Helsingin alueella haastetta pohtii ja ratkaisuja etsii Forum Virium Helsinki ja vastaavanlaista kehittämistyötä ja tutkimuksia tehdään jo laajasti Oulussa, Tampereella ja Espoossa.

Tarkastelussa ihmisten, tavaroiden ja datan liikuttelun logistiikkaketjut

Haaga-Helia on ollut mukana Pasilan ja Espoon kehittämisessä sekä nyt nopeasti kasvavan maakuntakeskuksen Seinäjoen sähköisen liikkumisen kehittämisessä. Elokuun 2023 alussa alkaneessa Euroopan unionin (EAKR), Seinäjoen kaupungin ja Haaga-Helian osarahoittamassa Seinäjoki eMobilityHUB -hankkeessa keskitytään tarkastelemaan ihmisten, tavaroiden ja datan liikuttelun logistiikkaketjuja.

Hankkeessa arvioidaan sitä, millainen ympäristö palvelee ja edistää parhaiten logistiikkaketjuihin liittyvää kehitystyötä ja teknologian käyttöön ottamista. Pohdittavana on, millainen kaupungin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristön pitää olla ja millaisia pilotointiympäristöjä tarvitaan, että se houkuttelisi alan toimijoita.

Hankkeessa mallinnetaan yrityksille tehtävän kyselyn, palveluiden pilotoinnin ja vertailukohteisiin perehtymisen (benchmarking) avulla yhteistyöverkoston tavoiteltavaa rakennetta. Toiminnallisen rakenteen lisäksi arvioidaan sähköiseen liikkumiseen liittyviä kehittämis- ja koulutustarpeita. Tämä tehdään osana Seinäjoen lentokentän ja kaupunkialueen laajempaa kehittämistä, joka taas on osana koko maakunnan logistista rakennetta.

Sitoutuminen sähköisen liikkumisen ratkaisujen käyttöön ja pilotointiin on ratkaisevaa

Selvityksen alkuvaiheessa on jo tullut selväksi, että kaupunki itsessään on ratkaisevassa roolissa. Pelkän idean ja tuen rinnalla kaupungin tulee omassa toiminnassaan sitoutua sähköisen liikkumisen ratkaisujen käyttöön. Kaupungin tulee toimia aitona pilotointiympäristönä, ja jopa olla edelläkävijä uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa.

Yrityksillä ja kehittäjillä on taipumuksena seurata perässä, jos infra on vetovoimainen. Tämä lienee ajatustasolla kaupunkitoimijoille jo aika selvää, mutta käytännön toimenpiteisiin kaivataan lisää näkökulmia ja niitä rohkeitakin kokeiluja.

Kaupunkien rinnalle perustettu maakunnallinen hyvinvointialue on myös iso logistiikkapalveluiden käyttäjä, jolla voisi olla iso rooli sähköisen liikkumisen kehittämisessä yhteistyössä kaupunkien kanssa. Yhteistyö voisi nopeuttaa maakunnan sisäisen ja kaupunkien välisen liikenteen uudistumista kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Hyvinvointialueella on tarjota koko oma sisäinen ketjunsa ”ihmiseltä ihmiselle”, eli se, miten asia liikkuu rakennuksen sisällä, rakennusten välillä ja eri kaupungeissa olevien toimipisteiden välillä.

Sähköisen liikkumisen muodot ja kehitys etenee ylä- ja alamäkien vauhdittamana, mutta isossa kuvassa se kasvaa koko ajan. Liikkuminen ei vähene vaan lisääntyy ja erilaiset sähköiset liikkumistavat arkipäiväistyvät. Voi varmaankin huoletta sanoa, että hissi oli aikansa eMobility-innovaatio ja nyt vain yritämme nähdä mitkä nykyajan visiot ovat tulevaisuuden arkipäivää.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock