Eurocontrolin mukaan vuosi 2022 oli koronapandemiasta palautumisen aikaa eurooppalaisessa lentoliikenteessä. On totta, että tilastojen valossa tilanne näyttää tältä. Pandemia näyttäisi Euroopassa olevan takana päin, ja se tukee kaikkia toimijoita.

Mutta sitten on Ukrainan sota.

Vaikka jotkin yhtiöt, kuten Ryanair, ovat palautumassa hienosti, monet muut ovat saaneet suuren taloudellisen iskun Ukrainan sodasta. Suurin tragedia koskee Ukrainaa ja sen naapurimaita, mutta liiketoimintanäkökulmasta katsoen vaikutus on Euroopan laajuinen. Syynä on erityisesti Aasian ja Euroopan välinen lentoliikenne ja eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä suljettu Venäjän ilmatila.

Yksi suurimmista uhreista on ollut suomalainen lentoliikenne-ekosysteemi. Suomen suurimman lentoyhtiön Finnairin kasvustrategia on perustunut vaihtomatkustusliikenteeseen, jossa on hyödynnetty lyhyintä matka-aikaa Euroopan ja Aasian välillä käyttämällä Venäjän ilmatilaa. Sekä matkustaja- että rahtiliikenne ovat nojanneet tähän. Helsinki-Vantaan lentoasema on tätä varten rakentanut lisäkapasiteettia isosti ja kalliisti. Huolintayhtiöt ovat voineet hyvin laajan vaihtomatkustusliikenteen ansiosta. Lennonvarmistusyhtiö on palvellut monia keskisestä Euroopasta Aasiaan lähteneitä lentoja, jotka optimireitillään ennen siirtymistään Venäjän iltatilaan ovat käyttäneet Suomen ilmatilaa.

Sijainti ei ole enää siunaus vaan kirous

Finnairin on ollut pakko uusia strategiansa täysin toisenlaiseksi. Ennen niin hyvästä sijainnista Aasiaan nähden on tullut rasite. Lentoasemalla on liikaa kallista ja kalliisti ylläpidettävää tilaa erityisesti Non-Schengen-liikenteen puolella. Siellä on myös näivettyviä kauppoja ja ravintoloita, joihin ei riitä matkustajia.

Nyt kun kiinalaisten matkustus on pandemian jälkeen aukeamassa, lyhin reitti Eurooppaan ei ehkä enää olekaan Suomen kautta eli suomalainen kilpailuvaltti ei enää päde. Maahuolintayhtiöt kutistuvat ja jopa lopettavat Suomen-toimintojaan. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalla palveltavien lentojen määrä on supistunut, koska lentoyhtiöt ovat uudelleenreitittäneet Aasiaan suuntautuvia lentojaan siten, että Suomi ei enää ole matkan varrella.

Vaikka tilastot näyttävät hyvää palautumista, toimialalla on monia surullisia tarinoita. Suomi on verrattain pieni maa ja sen liiketoimintahaasteet eivät juuri näy eurooppalaisessa tilastoinnissa. Erityisesti Suomessa, mutta myös koko Euroopassa, on paljon yhtiöitä, jotka käyvät selviytymistaistelua. Jokaisen selviytymistaistelua käyvän yhtiön takana on työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita, jotka taistelevat sitäkin kovempaa.

Kesällä ilmenneet viiveet ja peruutukset lentoliikenteessä tapahtuivat monessa tapauksessa sen takia, että palautumistoimenpiteet oli aloitettu liian myöhän liiketoimintariskin välttämiseksi. Toimialalta on lähtenyt valtava määrä lahjakkuutta, osaamista ja kokemusta muille toimialoille lopullisesti.

Olemmeko oppineet varautumaan paremmin?

Lentoliikennetoimiala on kasvutoimiala jatkossakin, mutta toimijat, strategiat ja haasteet vaihtuvat. Nykyisessä tilanteessa menestyvät parhaiten halpalentoyhtiöt ja toisaalta Venäjän ilmatilan käyttöön oikeutetut kiinalaiset lentoyhtiöt. Tilanne kehittyy myös Suomessa, koska yhtiöt uusivat strategioitaan.

Kukaan ei kuitenkaan voi taata, ettei kriisejä olisi enää tulossa; jotakin täysin erilaista ja pahempaa saattaa olla jo oven takana. Ja se voi kääntää pyörän pyörimään jälleen uuteen suuntaan.

Yritetään siis pysyä ketterinä, valppaina ja varautuneina.