Tekoäly on nouseva voimavara lähes kaikilla toimialoilla, eikä liikunta-ala ole poikkeus. Liikunta-A! Tekoälyä liikunta-alalle -hankkeessa tavoitteena on hyödyntää tekoälyn potentiaalia liikunta-alan yritysten palveluiden kehittämisessä.

Kehittämiskohteiden etsiminen yhteisellä innovoinnilla

Aloitimme kehittämisprosessien suunnittelun syksyllä 2024 yhteisellä Innovaatiotyöpajalla, jossa neljä liikunta-alan organisaatiota innovoi oman organisaation kehittämiskohteita. Menetelmänä hyödynsimme Haaga-Helian palvelumuotoilun työkaluja. Kehittämiskohteet rajattiin liikunnanohjauksen ja viestinnän kontekstiin.

Ensimmäisessä työpajassa innovointia dokumentointiin kuvaamalla muistiinpanot ChatGPT4 maksullisen version sovelluksen avulla. Muistiinpanoista otettiin kuva ja ChatGPT muunsi post-it lappujen tekstit digitaalisiksi muistiinpanoiksi. Myöhemmin tekoälyä pyydettiin teemoittelemaan ideat hanketyöryhmän käytettäväksi.

Liikunta-alalla toimivien organisaatioiden kehittämishaasteet olivat hyvin samanlaisia. Kehittämisen kohteiksi nousivat muun muassa liikuntaneuvonnan lisätuki sekä omatoimisen liikunnan tuki, kuntosaliesittelyt, liikekuvastot ja –pankit, sekä erilaisten digitaalisten liikuntasisältöjen saavutettavat kieliversiot.

Asiakasymmärryksen merkitys kehittämisessä

Innovointipajan jälkeen tapasimme organisaatiot yksittäin ja lähdimme keskustelemaan yrityksen kehittämistarpeista ja fokusoimaan kehittämisprosesseja 1-2 tärkeimpään kohtaan. Lähes kaikkien organisaatioiden kohdalla nousi oleelliseksi, että asiakasymmärrystä tulisi kerätä lisää, ennen kuin palveluita, viestintää tai työskentelytapaa voitaisiin lähteä kehittämään tekoälyn avulla.

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös palveluiden yhteiskehittämistä. Yhteiskehittäminen on työote, jossa palvelujen käyttäjät ovat mukana palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa (THL 2018). Tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka vastaavat niin käyttäjien tarpeisiin kuin organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin. Käyttäjinä tässä hankkeessa ovat niin liikuntapalveluiden loppukäyttäjät, kuin liikunta-alan ammattilaiset.

Työntekijöiden koulutus on tärkeä osa hankkeen tavoitteita, sillä tekoälyn mahdollisuuksia on vaikea tunnistaa, mikäli peruskielimallien käyttö on vierasta. Tekoälykoulutuksella pyrimme auttamaan liikunta-alan organisaatioita näkemään tekoälyn tuomia mahdollisuuksia kehittää tai tehostaa omaa liikuntapalvelun tarjontaa tai viestintää.

Kohti konkreettisia tekoälykokeiluja

Vieraskielisten asiakkaiden liikuntapalveluiden käyttöön liittyvät tarpeet nousivat kehittämiskohteeksi kahdessa liikunta-alan kohdeorganisaatiossa. Oletuksena on, että vieraskieliset asiakkaat eivät löydä liikuntapalveluihin tarjottua tietoa ja sisältöä liikuntapalveluntarjoajien sivuilta. Näiden tarpeiden pohjalta olemme hankkeessa kokeilleet erilaisia tekoälypohjaisia palveluita, jotka tukevat liikuntapalveluiden kielellistä saavutettavuutta. Erilaiset liikunnanohjaukseen ja tilojen esittelyyn tarkoitetut videot ovat liikunta-alan palveluntarjoajien yksi isoimmista resursseja vievistä työtehtävistä.

Kehittämistyömme etenee vaiheittain ja painottaa palvelumuotoiluideologian mukaisesti nopeita käytännön kokeiluja ja prototyyppien testausta. Pyrimme saamaan osallistujille käytännön kokemus siitä, mikä liikuntapalveluiden ja –ohjauksen kontekstissa toimii ja mikä ei. Haluamme varmistaa, että kehitetyt ratkaisut ovat paitsi toimivia, myös käyttäjäystävällisiä.

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet viestinnän, asiakaskokemuksen ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseen ovat valtavat. Jo nyt liikunta-alan verkostoissa keskusteluihin on noussut kiinnostus kehittää liikuntaneuvontaa niin, että siihen saisi mukaan tekoälypohjaista motivointia ja ajasta ja paikasta riippumatonta neuvontaa esimerkiksi tekoälybottien avulla. Pääsemme varmasti tarttumaan tähän teemaan hankkeemme aikana.

Kuva: Haaga-Helia