Erilaiset urheiluseurat muodostavat suomalaisen urheilun kivijalan. Nämä noin 10 000 seuraa varmistavat mahdollisuuden harrastaa ja kilpailla, sekä luovat pohjan suomalaiselle huippu-urheilulle. Usein urheiluseurojen toiminta nojaa vapaaehtoisten työpanokseen, olipa kyse sitten valmentamisesta, varainhoidosta tai koko seuran strategisesta johtamisesta. Kaikissa edellä mainituissa tehtävissä tarvitaan osaamista, jotta asiat saadaan hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla.

Seuratoimijoiden moninaiset taustat

Taloushallinnon taitajaksi -hankkeemme tavoitteena on tuottaa taloushallinnon koulutusta urheiluseurojen toimijoille. Aloitimme työn talousosaamiseen liittyvän kyselyn tekemisellä sekä nykyisen koulutustarjonnan kartoittamisella. Kysely oli avoinna keväällä 2024 ja siihen vastasi 92 seuratoimijaa.

Kysely vahvisti olettamuksemme siitä, että urheiluseuroissa taloudesta ja hallinnosta vastaavat henkilöt ovat koulutustaustaltaan varsin heterogeenistä joukkoa: vastaajista hieman alle puolella oli kaupallinen koulutus, loput edustivat muita aloja. Usein mainittiin liikunta-ala, mutta myös maa- ja metsätaloustieteet, tekniikka, terveystieteet sekä kasvatustieteet esiintyvät useamman kerran vastauksissa.

Urheiluseuroissa tehtäviin toki haetaan tietyn alan osaajia, mutta iso osa tekijöistä päätyy vastaamaan taloudesta ja hallinnosta sattumalta tai enemmänkin ’rakkaudesta lajiin’. Seuratoiminnan puolella on tarvetta käytännön tehtävien kautta tapahtuvaa oppimista tukevalle nonformaalille koulutukselle.

Alan ammattilaisia ja käytännön kautta oppineita

Kysyttäessä urheiluseuratoimijat arvioivat oman taloushallintoon liittyvän osaamisensa vastaavan numeron 7 tasoa, asteikolla yhdestä kymmeneen. Osaamista tunnistetaan siis itsellä olevan, mutta sitä voisi vahvistaa. Kenties tuloksissa näkyy se, että kun hallitsee perusteet, tietää miten paljon voisi olla sellaista, mitä olisi hyvä osata paremmin.

Monet kyselyyn vastanneista totesivatkin, että perusasiat onnistuvat yhteistyössä esimerkiksi tilitoimiston kanssa, mutta mainitsivat samalla niitä osa-alueita, joissa tunsivat itsensä vielä hieman epävarmoiksi. Vastaajissa oli myös sellaisia, jotka seuratoiminnan ulkopuolella ovat pitkän linjan taloushallinnon rautaisia ammattilaisia. Heillä on sekä itse asian osaamista, että kykyä etsiä luotettavaa tietoa itselleen vähän vieraammista asioista.

Varainhankinta ja verotus kiinnostavat

Kyselyn perusteella urheiluseuroissa on varsin vahvaa osaamista tavallisimmista toimisto-ohjelmista sekä budjetoinnista, talouden seurannasta, laskutuksesta ja ostolaskujen käsittelystä. Suurempaa hajontaa oli siinä, mitä vielä haluttaisiin oppia lisää.

Jonkinlaisina kattoteemoina voitaneen mainita yleishyödyllisten yhdistysten verotukseen liittyvät kysymykset sekä varainhankintaan liittyvät kysymykset. Nämä toki monin osin liittyvät vahvasti toisiinsa ja ovatkin hyvin olennaisia seuratoiminnassa, jotta yleishyödyllisyys verotuksen näkökulmasta pysyy. Mainintoja sai myös hallinnon automaatio, joka ehkä nähdään sekä uutena asiana että asiana, joka voisi kenties auttaa tehostamaan ja helpottamaan omaa tekemistä seuran hallinnossa.

Mieluisia tapoja oppimiselle

Suurin osa vastaajista koki webinaarit itselleen mielekkäimmäksi tavaksi oppia uutta. Myös koulutuspäiviin osallistuminen, videoiden katselu ja materiaalin lukeminen saivat kannatusta.

Yksi vastaaja oli nostanut esiin vertaisoppimisen ja verkostoitumisen merkityksen, mikä osaltaan ehkä selittää innokkuutta lähitapaamisina oleviin koulutustilaisuuksiin. Yhdessä ja toisten parhaista käytänteistä oppiminen onkin arvokasta, mutta toisaalta ainakin vapaaehtoisena urheiluseuroissa toimivien saattaa olla haastavaa irrottaa omasta arjestaan aikaa osallistua paikan päällä tapahtuvaan koulutukseen.

Nämä toiveet ja tarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon, kun lähdemme suunnittelemaan urheiluseurojen toimijoille suunnattua talouden ja hallinnon koulutusmateriaalia.

Kuva: Haaga-Helia