Yli 65-vuotiaiden senioreiden ja liikunta- ja hyvinvointialan mikro- sekä pienyrittäjien iloinen ja innostunut puheensorina siivitti yhteiskehittelyä Metropolian Myllypuron kampuksella keväisenä iltapäivänä.

Työpajassa lisääntyi toisaalta yrittäjien ymmärrys senioreiden tarpeista ja toiveista palveluiden käyttäjinä, toisaalta senioreiden tietämys uusista kehitteillä olevista palveluista. Yhdessä myös pohdittiin, miten seniorit kulkisivat yrittäjien Dallaten-hankkeen räätälöidyillä LeanStartUp- menetelmään pohjautuvilla valmennuspoluilla mukana.

3AMK-verkoston toteuttamassa Dallaten-hankkeessa toimii vaikuttajaryhmä (Hokkanen 2022, Stenberg 2022). Ryhmä koostuu senioreista, jotka haluavat vaikuttaa siihen, millaisia liikunta- ja hyvinvointipalveluita senioreille tuotetaan. Senioreille sekä liikunta- ja hyvinvointialan mikro- ja pienyrittäjille järjestettiin työpaja, jonka tavoitteena oli tutustuttaa heidät toisiinsa. Näin he voivat jatkossa työskennellä yhdessä kehittäen senioreille suunnattuja palveluita.

Yhteiskehittäminen asiakaslähtöisyyden työkaluna

Jokainen liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjä puhuu varmasti asiakaslähtöisyydestä. Asiakaslähtöisyys on keskiössä, kun kohdataan asiakkaita ja palveluita räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakaslähtöisessä kehittämisessä tarkastellaan laajemmin palveluita ja palvelutarjoomaa kehittäen niitä siten, että asiakkaat ovat kehittämisen lähtökohtana tai toiminnan keskiössä.

Asiakaslähtöinen kehittäminen voi kohdistua niin asiakkaiden todellisten tarpeiden ymmärtämiseen kuin tuotettujen palveluiden testaamiseenkin. Toisaalta asiakaslähtöisellä kehittämisellä voidaan tarkoittaa yhteiskehittämistä, jolloin asiakkailla on aktiivinen rooli palveluiden kehittämisessä yhteiskehittäjänä. (Harmokivi-Saloranta 2020)

Työpajassa jaettiin tietoa ja rakennettiin yhteistä ymmärrystä

Senioreiden ja yrittäjien yhteisessä työpajassa hyödynnettiin yhteistoimintamenetelmänä Learning cafe- eli oppimiskahvilamenetelmää (Innokylä 2022). Oppimiskahvilassa keskeistä on keskustelu, tiedon ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Työpajaan oli rakennettu kolme teemaa, joista yrittäjät ja seniorit yhdessä keskustelivat fasilitaattorin ohjatessa keskustelua.

Yhdessä pöydässä teemana oli se, mitä seniorit arvostavat palveluissa (erityisesti liikunta- ja hyvinvointipalveluissa), mitkä tekijät vaikuttavat palvelujen käyttöön ja mitä he odottavat palveluilta. Toisessa pöydässä tarkasteltiin viestintää ja markkinointia sekä keskusteltiin markkinointikanavien lisäksi myös sisällöllisistä tekijöistä: millaista tietoa palveluista toivotaan sekä minkälaista markkinointia toivotaan. Näissä pöydissä siis keskityttiin asiakasymmärryksen syventämiseen.

Kolmannessa pöydässä tavoitteena oli senioreiden – vaikuttajaryhmän – ja yrittäjien välisen yhteistyömallin rakentaminen. Tämä keskittyi yhteiskehittämiseen, siihen, miten vaikuttajaryhmä voi Dallaten-hankkeen aikana olla mukana yrittäjien palveluiden kehittämisprosessissa.

Yhteiskehittely jatkuu Lean StartUp -menetelmään pohjautuen

Työpaja tarjosi yrittäjille mahdollisuuden aidosti kohdata senioreita ja keskustella moninaisen senioriryhmän kanssa heidän ajatuksistaan ja toiveistaan. Työpaja antoikin yrittäjille ajatuksia ja ymmärrystä siitä, mitä seniorit toivovat liikunta- ja hyvinvointipalveluilta.

Tätä ymmärrystä he voivat hyödyntää omien palveluidensa kehittämisessä, jotta ne entistä paremmin vastaisivat senioreiden toiveisiin. Yrittäjät esittivätkin toiveen, että seniorit voisivat toimia palveluiden testaajina aitoa palautetta antaen. Toisaalta myös seniorit itse haluavat olla mukana vaikuttamassa heille suunnattujen palveluiden kehittämisessä.

Senioreiden ja yrittäjien yhteistyö jatkuu yrityskohtaisissa valmennuksissa, joita ohjataan Lean StartUp -menetelmän avulla. Lean StartUp -menetelmän päämääränä on tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaava ja liiketoiminnallisesti kannattava palvelu.

Tähän ei kuitenkaan päästä ilman ideoinnin rohkeutta, virheitä sallivaa ilmapiiriä, kykyä suunnitella palveluita ja testata niitä asiakkaiden kanssa. Pitää myös mitata tulokset, tehdä johtopäätökset näistä validoitujen tietojen perusteella sekä aloittaa suunnittelu tarvittaessa nöyrästi uudelleen. (Ries 2011)

Lähteet

Harmokivi-Saloranta, P. 2020. Käyttäjät liikuntapalvelujen kehittäjinä – käyttäjälähtöisessä palveluinnovaatioprosessissa käyttäjien tuottama tieto tutkimuksen kohteena. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 894. Väitöskirja.

Hokkanen, H. 2022 Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1. Metropolia blogit Tikissä.

Innokylä, 2022. Työkalut. Luettavissa: https://innokyla.fi/fi/tyokalut/learning-cafe-eli-oppimiskahvila

Stenberg, H. 2022. Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö – TKIO toimintaa käytännössä, osa 2. Metropolia blogit Tikissä Luettavissa

Ries, E. 2011. Lean StartUp –kokeilukulttuurin käsikirja, LavasDesign Oy, Latvia 2016

Kirjoittajat

• Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on projektinjohtamisen ammattilainen, joka Dallaten-hankkeen projektipäällikkötyön lisäksi toimii asiantuntijalehtorina sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden opintojaksoilla.

• Paula Harmokivi-Saloranta, (FT, LitM) on liikunta-alan asiantuntija. Hän vastaa Dallaten-hankkeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta.

• Juha Leskinen (Tradenomi, AMK, asiakasvastaava, valmentaja) on asiakas- ja hanketyön asiantuntija. Hän vastaa Dallaten-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta, ja toimii muissakin hankkeissa asiakasvastaavana ja liiketoiminnan kehittämisen valmentajana.