Ulkoliikuntalajit ja luontoliikunta ovat kasvattaneet suosiotaan koronakriisin aikana. Lisääntyneet kävijämäärät haastavat luontokohteiden palvelurakenteiden riittävyyden: on tarve kunnostaa ja kehittää ulkoilu- ja retkeilyalueita. Myös muiden liikuntaolosuhteiden ylläpito ja kunnostaminen rasittavat kuntien taloutta, ja tiukentuva taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa heikentävästi liikuntapaikkarakentamisen investointeihin.

Julkisella rakentamisella voi toki myös elvyttää, ja tätä on hyvä suunnata myös liikunnan olosuhteiden kehittämiseen. Haaste on iso: Suomessa arvioidaan olevan noin 38 600 liikuntapaikkaa, ja verkosto onkin maailman kattavimpia asukasmäärään suhteutettuna. Tästä verkostosta 71,5 % on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä.

Valtion liikuntarahoitus koostuu noin 90 % osuudelta Veikkauksen tuotosta myönnettäviin valtionavustuksiin (150,7 milj. € v. 2020). Kuluvana vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen yli 28 miljoonaa euroa. Näiden rahojen jakamista ohjaa laki, ja itse rahoitus pohjautuu rahapelitoiminnan tuottoihin, joista ministeriölle jaetusta kokonaissummasta 25 % on kohdennettu urheilun ja liikuntakasvatustyön edistämiseen. Varoista iso osa kohdentui liikuntasaleihin- ja halleihin. Noin 8 miljoonaa euroa osoitettiin aluehallintoviranomaisille kohdennettaviksi arkiliikuntaan ja matalan kynnyksen liikuntaan sekä erityisesti koulujen ja päiväkotien pihojen kehittämiseen liikuntaa edistäviksi.

Kunnat hakevat avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kustannusarvioiltaan yli 700 000 euron suuruisiin hankkeisiin. Alle 700 000 euron hankkeissa valtionapuviranomainen on aluehallintovirasto.

Kuntien verovarojen käyttöä voidaan ohjata esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla, jota ovat hyödyntäneet jo useat eri kunnat. Osallistuvalla budjetoinnilla on useita hyötyjä, kuten asukaslähtöisyys, toiminnan läpinäkyvyys, yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun lisääminen sekä asukkaiden luottamuksen ja demokraattisen päätöksenteon syventäminen. Käytännössä kuntalaisille annetaan siis mahdollisuus vaikuttaa kunnan talousarvion valmisteluun sekä verovarojen käyttöön.

Esimerkkinä voidaan käyttää Lahdessa toteutettua kokeilua, jossa 100 000 euron budjetti jaettiin tasan neljän eri alueen kesken. Näiden alueiden osalta verkossa tehtiin äänestys 58 jatkoon päässeen asukasidean osalta. Kriteerejä jatkoon menneille ideoille olivat muun muassa idean liittyminen hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen, ympäristöön tai liikuntaan sekä idean syrjimättömyys ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Jatkoon menneistä ideoista noin 65 % oli suoraan tai välillisesti liikuntaa edistäviä sekä ulkoliikuntapaikkoihin suunnattuja. Lopulta äänestyksen tuloksena toteutukseen eteni 10 asukasideaa, joista neljä on liikuntaa edistäviä.

Liikunnan olosuhteiden kehittämiselle on siis kysyntää ja kuntalaisilla on tarve liikkua. Väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista leikkaaminen olisi kyseenalaista, vaikka tällainen uhkakuva onkin tulevaisuuden osalta realismia.