Nykyisin nuoria on ryhmäliikuntatunneilla todella vähän, muutama tulee äitinsä kanssa, toteaa vuosia liikunta-alan yrittäjänä toiminut.

LIPA-hankkeessa lähdimme palvelumuotoilun keinoin ratkaisemaan, miten ryhmäliikuntatunneille saataisiin mukaan enemmän nuoria. Palvelumuotoilu rakentuu neljästä toisiinsa kietoutuneesta vaiheesta: asiakasymmärrys, aineiston kiteyttäminen, ideointi- ja protoiluvaihe. Käynnistimme ongelman ratkaisemisen asiakasymmärrysvaiheella, jossa nuoret osallistettiin tuottamaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan ryhmäliikunnasta.

Todellisen ongelman löytäminen asiakasymmärryksellä

Asiakasymmärrysvaiheeseen osallistimme sekä lukiolaisia että ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka oppimistehtävänä olivat käyneet tutustumassa erilaisiin ryhmäliikuntatunteihin.

Yhä harvemmalla nuorella on kokemusta ryhmäliikuntatunneista, joten tarjosimme tämän kokemuksen lukiolaisille. Lukiolaiset kokeilivat erilaisia ryhmäliikuntakuntamuotoja liikuntatunneilla. Tunnit vaihtelivat rauhallisesta joogasta erilaisiin lihaskuntoharjoituksiin.

Kokeilutuntien jälkeen lukiolaiset kirjoittivat ajatuksiaan sekä jatka lauseita -menetelmällä että unelmaryhmäliikuntatarinalla. Jatka lauseita -tehtävässä he kuvasivat aikaisempia kokemuksiaan ja mielikuviaan ryhmäliikunnasta, kokeilutunnin tuomia ajatuksia sekä millaiselle tunnille voisivat tulevaisuudessa osallistua. Unelmaryhmäliikuntatarinassa nuoret kuvasivat oman unelmansa ryhmäliikuntatunnista.

Ammattikorkeakoulussa opiskelevat kirjoittivat aikaisempia kokemuksia ryhmäliikuntatunneista, kuvasivat unelmien ryhmäliikuntatunnin apukysymysten avulla ja pohtivat miten ja millainen tieto ryhmäliikuntapalveluista saavuttaisi nuoret parhaiten.

Ryhmäliikuntatuntien markkinointiviestintä ei saavuta nuoria

Nuoret liikuntapalveluiden käyttäjinä eivät juurikaan eroa muista asiakasryhmistä, joita on tarkasteltu LIPA-hankkeen muissa kehittämisprosesseissa. He odottavat ja toivovat sekä arvostavat liikuntapalveluissa hyvin samoja asioita kuin muut asiakkaat: laadukasta ohjaamista, hyvää musiikkia, rentoa ilmapiiriä. Suurimpana erona nousee ystävän merkitys liikuntapalvelun käyttämisessä.

Aineistosta tunnistimme, että nuorilla on monia uskomuksia ja tietämättömyyttä ryhmäliikuntapalveluihin liittyen. Ryhmäliikuntatunnit yhdistettiin perinteiseen naisvoimisteluun tai rauhallisen ’jumppaan’. Nuoret yllättyivät erityisesti siitä, että ryhmäliikuntatunnit tarjoavat mahdollisuuden lihaskuntoharjoitteluun, jossa näkyy kuntosaliharjoittelunkin piirteitä. Toisaalta pehmeämpi jooga tarjosi monella uudenlaisen liikkumismuodon.

Liikunta-alan yritykset tarjoavat jo nyt niitä ryhmäliikuntatunteja, joita nuoretkin voisivat käyttää. Haasteeksi tunnistimmekin, että nuoret eivät tiedä palveluista eivätkä näin löydä niiden pariin. Kysymykseksi nousi, miten ja missä ryhmäliikuntapalveluista tulisi viestiä nuorille. Tähän ongelmaan tulee löytää ratkaisuja – yhdessä nuorten kanssa. LIPA-hankkeessa tätä lähdemme ratkaisemaan yhteiskehittämisellä nuorten ja liikunta-alan yrittäjien kanssa.

Kuva: Haaga-Helia