Siirry sisältöön
Liikunta
Asiakkaan kiinnittyminen liikuntapalveluun vahvistuu käyttäjälähtöisellä toiminnalla

Kirjoittajat nostavat esiin käyttäjälähtöisen ajattelun, jolla liikuntayrittäjä voi lisätä asiakkaiden kohtaamista ja kiinnittymistä uuteen liikuntaharrastukseen.

Kirjoittajat:

Paula Harmokivi-Saloranta

yliopettaja, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Sanna Kangas

lehtori, fysioterapia
LAB-ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 26.03.2024

Useiden uudenvuoden lupaukseen tai kesän lomilta paluuseen kuuluu liikunnan aloittaminen. Halutaan aloittaa terveellisemmät elintavat. Tämä näkyy sekä vuoden alussa että kesän jälkeen liikuntakeskuksissa lisääntyneenä asiakasmääränä. Ilmiö toistuu vuosittain aina liikuntasesongin alkaessa. Useilla innostus kuitenkin hiipuu ensimmäisten kuukausien aikana.

Miten liikuntapalveluyrittäjänä voisi tukea liikunnan aloittavia jatkamaan harrastustaan?

LIPA-hankkeessa tuemme liikunta-alan yrittäjiä käyttäjälähtöisen ajattelun hyödyntämisessä omassa arjessaan. Tässä kirjoituksessa nostamme esiin käyttäjälähtöisen ajattelun, jolla yrittäjä voi lisätä niin asiakkaiden kohtaamista kuin kiinnittymistä uuteen liikuntaharrastukseen.

Käyttäjälähtöisyys palveluiden toteuttamisessa

Käyttäjälähtöisellä ajattelulla tarkoitamme ajattelutapaa, jossa

  • mietitään, kenelle palveluita tehdään
  • mitkä ovat palvelua käyttävien tarpeet, odotukset sekä toiveet
  • pyritään huomioimaan näitä seikkoja palveluiden toteuttamisessa

Yrittäjä voi toteuttaa käyttäjälähtöistä toimintaa kohtaamalla asiakkaita ja keskustelemalla heidän kanssa. Uuden tai miksi ei myös aikaisemmin käyneen asiakkaan kanssa pysähdytään juttelemaan ja kuuntelemaan, mikä asiakkaan sai tänään tulemaan liikuntakeskukseen, ja millä mielellä hän lähtee sieltä. Samalla, kun kuullaan asiakkaan ajatuksia, kokemuksia ja tunteita, asiakas voi kokea tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi.

Kohtaaminen käyttäjälähtöisyydessä

LIPA-hankeen toiminnassa olemme huomanneet, että asiakkailta nousevat usein sanat kohtaaminen ja vuorovaikutus, kun puhutaan siitä, millaisessa liikuntapalvelussa he haluaisivat käydä. Halu kokea itsensä tervetulleeksi ja saada tukea harjoittelun alussa on monella suuri.

Käyttäjälähtöisyydessä kohdatuksi tulemisen lisäksi liikuntapalvelun yrittäjä tai työntekijät tulevat asiakkaalle tutuiksi. Liikuntapalveluissa monet kiinnittyvätkin yrittäjään tai työntekijöihin, mikä vahvistaa liikuntaharrastuksen jatkamista.

Säännöllinen käyminen uudessa liikuntaharrastuksessa on uuden tavan oppimista. Uuden tavan muuttuminen, tottumukseksi saattaa kestää useita kuukausia. Moni voi aliarvioida muutoksen vaatimaa aikaa ja panostusta. Näin ollen aloittelevaa liikkujaa voi auttaa se, että joku osoittaa kiinnostusta hänen tekemistään kohtaan.

Erityisesti aina kauden alussa, kun on paljon uusia asiakkaita liikkeellä, kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kun asiakas on käynyt jonkin aikaa säännöllisesti ja tietää toimintatavat ja tuntee ympäristön ja työntekijät, on hänen helpompi ylläpitää harrastustaan.

LIPA – Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen -hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ja ymmärrystä liikuntapalvelujen käyttäjälähtöisestä kehittämisestä liikunta-alan yrityksille. Palvelumuotoilussa asiakas tulee osaksi palveluiden kehittämistä ja tukee siten uusien palveluinnovaatioiden syntymistä. Hanke toteutetaan LAB ammattikorkeakoulun kanssa EAKR ja Päijät-Hämeen liiton rahoituksella.

Kuva: Shutterstock