Siirry sisältöön
Liiketoiminta
Slushista oppia kasvuyrityksen johtamiseen – mitä tarjottavaa Pohjoismailla on menestykseen pyrkiville?

Marraskuussa 2022 järjestetty Slush-kasvuyritystapahtuma tarjosi vierailleen kokeneen ja menestyneen puhujakattauksen. Pohjoismainen yrityskulttuuri ja vihreä siirtymä olivat esillä joka puolella Helsingin Messukeskusta.

Kirjoittajat:

Eetu Tuominen

viestinnän asiantuntija, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 09.12.2022

Vuoden 2022 Slushin pääotsikoiden joukkoon nousivat pohjoismainen yrityskulttuuri ja moderni johtaminen. Riskien välttelyn ja ylhäältä johdetun hierarkisen organisaatiorakenteen sijaan yritysmaailman vaikuttajien puheissa korostuivat tiimien itseohjautuvuus, riskinottoon kannustaminen ja epäonnistumisten näkeminen oppimismahdollisuuksina.

Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi vieraili Slushin lavalla 20VC-podcastin livejaksossa. Kuusen mukaan johtajan tehtävänä on luoda kulttuuri, joka mahdollistaa uuden oppimisen. Kasvuyritys on ihannetilanteessa luottamukseen perustuva turvallinen tila, jossa työntekijöiden sallitaan tehdä myös virheitä.

Pohjoismaiset menestyjät luottavat tulevaisuuteen

Torstai-iltapäivänä Serene-lavalla järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Supercellin Ilkka Paananen, hyvinvointiyritys Mantlen toimitusjohtaja Josefin Landgård sekä Cherry Ventures -sijoitusyhtiön osakkaisiin kuuluva Sophia Bendz. Nordic Leadership -otsikon alla käyty keskustelu keskittyi pohjoismaisen yrityskulttuurin erityispiirteisiin.

Yhdysvaltalaisille kasvuyrityksille ominainen tarinankerronnallinen viestintä ja rohkea unelmointi yhdistettynä pohjoismaiseen moderniin yrityskulttuuriin oli jokaisen keskustelijan mukaan ihanteellinen resepti kasvuyrityksen toimintaan. Pohjoismaisen yrityskulttuurin positiivisimpina piirteinä koettiin muun muassa vastuun jakaminen, vahvan tiimin rakentaminen ilman egoistista ajattelua sekä epäonnistumisiin ja riskeihin kannustaminen.

Suomalaisiin usein yhdistettävä ujous ja vaatimattomuus näkyvät myös alkuvaiheen yrittäjissä. Tämä tiedostaen, Haaga-Helian StartUp Schooliin päätyviä opiskelijayrittäjiä kannustetaan testaamaan ideaansa järjestelmällisesti oikeilla asiakkailla. Tämä kasvattaa luottamusta omaan ideaan – onhan testattua tuotetta tai palvelua helpompi esitellä rinta rottingilla.

Paneelikeskustelun osallistujat antoivat positiivista palautetta viime vuosina syntyneille yrityksille. Nykyiset pohjoismaalaisyrittäjät uskaltavat kertoa onnistumisistaan aikaisempaa sukupolvea rohkeammin ja vaatimattomuuteen perustuva ajattelu alkaa hiljalleen väistymään. Myös Builders’ Studiolla torstaina esiintynyt hiilidioksidipäästöjen hallintaan keskittyvän Sweepin perustaja Rachel Delacour kannusti uskomaan siihen, mitä on tekemässä ja antamaan kaikkensa heti yrityksen perustamisen ensimmäisistä päivistä lähtien.

Eurooppalainen osaaminen näytille

Perinteisesti kasvuyritysekosysteemien rakentajat ja erityisesti teknologia-alan nousevat nimet ovat matkustaneet hakemaan oppeja Kalifornian Piilaaksosta. Supercellin Paananen haaveili tämän ilmiön siirtämisestä Pohjoismaihin. Spotifyn, Supercellin ja Klarnan kaltaiset maailmanluokan menestyjät ovat kasvaneet pohjoismaisessa yrityskulttuurissa, joten katseiden kääntäminen kohti pohjolaa saattaa olla perusteltua.

Aikaisemmin torstaina päälavalla puhunut pääministeri Sanna Marin painotti Slushin ja vastaavien tapahtumien merkitystä eurooppalaisen osaamisen näyttämönä. Marinin mukaan Slushin kaltaiset tapahtumat mahdollistavat yhteisen keskustelun ja sitä kautta uusien tulevaisuuteen tähtäävien innovaatioiden syntymisen.

Marin painotti puheessaan, että uusiin eurooppalaisiin innovaatioihin tulee panostaa. Näin digitalisaation ja vihreän teollisuuden kaltaisilla tulevaisuuden aloilla ei pääse syntymään riippuvuussuhteita esimerkiksi autoritäärisiin valtioihin. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat paljastaneet Euroopan haavoittuvaisuuden muun muassa energianlähteiden ja sairaalavarusteiden suhteen.

Digiloikka ja vihreä siirtymä näkyvät tällä hetkellä kantavina teemoina eurooppalaisten korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Laadukasta paikallista tutkimustyötä rahoittamalla päättäjät takaavat sen, että epämiellyttäviin kumppaneihin ei jatkossa ole tarvetta turvautua. Tutkimushankkeisiin on tärkeää kiinnittää alusta asti myös yritysmaailman edustajia osallistujina, kumppaneina tai vaikkapa ohjausryhmien edustajina. Tällä tavoin korkeakouluissa syntyvät ideat jalkautuvat jo varhaisessa vaiheessa oikeaan maailmaan.

Euroopalla on siis tulevaisuudessa näytön paikka. Tulevaisuudessa omavaraisuus ja osaajien löytäminen läheltä korostuvat entisestään. Tässä tilanteessa pohjoismaalainen yrityskulttuuri on mahdollista valjastaa yleiseurooppalaiseen käyttöön. Uusia innovaatioita tarvitaan yhä enenevissä määrin ja ideoiden syntyminen vaatii oikeanlaista, kannustavaa ja rohkeaa yrityskulttuuria.

Kirjoittajat työskentelevät Haaga-Helian StartUp Schoolissa. StartUp School on sekä uransa alussa olevia ideanikkareita että kokeneempia konkareita palveleva yrittäjyyden vauhdittaja.

Kuva: www.shutterstock.com