Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, ja ratkaisuja sen hillitsemiseksi on löydettävä nopeasti. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sovittiin maailmanlaajuisista keskeisistä toimenpiteistä, jotka rajaisivat ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Toistaiseksi päästövähennystavoitteet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä. Tämänhetkisillä toimenpiteillä maapallon keskilämpötila nousisi arviolta 2,5 astetta. Tosiasia on myös, että jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia sekä ihmiskunnalle että luonnolle.

Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma

Ilmastonmuutoksen liittyy monenlaisia haasteita, ja EU:ssa niihin pyritään vastaamaan niin sanotun vihreän kehityksen ohjelman (engl. Green Deal) avulla. Tämän ohjelman tavoitteena on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa

• kasvihuonekaasupäästöt on saatu nollaan vuoteen 2050 mennessä
• talouskasvu ei ole riippuvainen resursseista
• mikään alue ei jää muista jälkeen näissä tavoitteissa.

EU:n komissio on päättänyt toimenpiteistä, joilla EU:n ilmasto-, energia-, liikenne- ja veropolitiikkaa uudistetaan. Tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun päästöjä verrataan vuoden 1990 tasoihin. Päästöjä on vähennettävä kaikilla aloilla: teollisuudessa, energiantuotannossa, liikenteessä ja maataloudessa.

Vihreä siirtymä tuottaa uudenlaisia työpaikkoja

Kaikkien EU:n jäsenmaiden, alueiden ja alojen on edistettävä siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. Haasteen laajuus ei kuitenkaan ole sama kaikille. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti fossiilisista polttoaineista riippuvaisiin alueisiin ja runsaasti hiiltä käyttäviin teollisuudenaloihin. Ne käyvät läpi perusteellisen taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen muutoksen.

Ei ole olemassa selkeää määritelmää siitä, mitä oikeasti tarkoitetaan vihreällä työllä. Usein ajatellaan, että vihreä työ on jotenkin ympäristöystävällistä. Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) mukaan näitä työpaikkoja on esimerkiksi maataloudessa, tuotannossa, TKI-toiminnassa ja palvelualalla. Vihreät työpaikat suojaavat erityisesti (vaan eivät yksinomaan) ekosysteemejä ja biodiversiteettiä. Ne vähentävät energian, hiilen ja materiaalien kulutusta ja pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Vihreään työhön kuuluvat YK:n kansainvälisen työtekijäorganisaation ILO:n mukaan olennaisesti myös työn säälliset olosuhteet ja vaatimukset. Vihreitä työpaikkoja tarjoavien organisaatioiden pitäisikin siksi myös huolehtia sosiaalisesta vastuustaan työnantajina. ILO luokittelee vaaleanvihreiksi ne työpaikat, jotka vastaavat minimivaatimuksiin. Tummanvihreitä ovat ne työpaikat, joissa pyritään isoihin ympäristöystävällisiin toimiin. Siksi olisikin tärkeää, että työpaikat olisivat tummanvihreitä yhä suuremmassa määrin, jotta ilmanmuutosta voitaisiin torjua tehokkaasti. (Taipale & Houtbeckers 2021.)

On arvioitu, että globaalisti syntyy noin 60 miljoonaa uutta vihreää työpaikkaa lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan toisilta aloilta katoaa myös työpaikkoja. Merkittävästi hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat alat kutistuvat väkisinkin. Siksi onkin erittäin tärkeätä ymmärtää, mitkä osaamiset ovat tulevaisuudessa oleellisimpia, kun täytetään uusia ja vihreitä työpaikkoja pienipäästöisillä toimialoilla. Yhteiskunnan keskeisten toimijoiden on erikseen ja yhdessä luotava ymmärrystä vihreän työn vaatimuksista ja osaamisisista, jotta voidaan parantaa vihreän työn saavutettavuutta ja eritaustaiset työnhakijat löytävät vihreät työpaikat.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimassa VIHTA-hankkeessa lisätään ymmärrystä vihreästä työstä ja sen tulevaisuuden kehityksestä kouluttamalla Helsingin kaupungin työllisyysneuvojia ja muita tulevaisuuden työpaikoista kiinnostuneita vihreän siirtymän ja vihreän työn mahdollisuuksista ja vaatimuksista.