Yrittäjät, niin pienet kuin suuretkin, ovat uusien haasteiden ja vaatimusten edessä maailman siirtyessä vihreämpään talouteen. Vaikka pk-yrittäjä itse pitäisi oman yrityksensä vaikutusta maapallon sietokyvyn ylittämiseen mitättömän pienenä, yhä useampi rahoittaja alkaa sijoituspäätöksiä tehdessään suosia ekologista kestävyyttä ja sosiaalista vastuullisuutta. Samaa kyselevien kuluttajien määrä lisääntyy sekin.

Jos kestävyys ja vastuullisuus eivät silti puhuttele yrittäjää, viimeistään lainsäädännön tuomia uusia velvoitteita on parasta noudattaa. Esimerkkejä EU-tason ohjauksesta ovat asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoitussektorilla (Euroopan parlamentti 2019) ja asetus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (taksonomia) (Euroopan parlamentti 2020).

Uudempana tulokkaana hyväksyttiin vuoden 2022 marraskuussa direktiivi yritysten kestävyysraportoinnista (Euroopan parlamentti 2022). Direktiivi velvoittaa ensin suuret ja, viimeistään siirtymäkauden päättyessä vuonna 2028, listatut pk-yritykset raportoimaan, miten niiden noudattama liiketoimintamalli vaikuttaa niiden kestävyyteen. Lisäksi yrittäjän on raportoitava, miten ulkoiset kestävyystekijät vaikuttavat yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Kestävyystekijöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisoikeuskysymykset. Enää ei siis riitä, että raportoidaan menneestä toiminnasta, vaan yrittäjän on osattava arvioida, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Kaiken sääntelyn tavoitteena on antaa rahoittajille ja muillekin sidosryhmille tietoa yritysten kestävyydestä. Tämän tiedon perusteella rahoittajat tekevät sijoituspäätöksiä ja kuluttajat ostopäätöksiä.

Konsultoinnin tunnetut tekijät ja pienet ponnistajat

Vaikuttavuusarviointiin ja kestävyysraportointiin tarvitsee ainakin ensikertalainen asiantuntevaa apua. Sitä on jo runsaasti tarjolla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Pohjoismaiden suurimmassa yritysvastuuverkostossa FIBSissä on tällä hetkellä yhteensä 61 Suomeen rekisteröityä yritystä, jotka FIBS luokittelee yritysvastuukonsulteiksi ja asiantuntijapalveluiksi. Joukossa on niin valtakunnallisia ja monessa maassa toimivia yrityksiä, kuten Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Deloitte Oy, kuin pieniä yhden asiantuntijan toimistoja. Pienillä konsulttiyrityksilläkin voi luonnollisesti olla hyvä kansainvälinen verkosto, jota ne hyödyntävät palveluissaan, ja samaan aikaan erinomaista paikallistuntemusta.

Yritysten lisäksi kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä maksullisia palveluja tarjoavat erilaiset voittoa tavoittelemattomat toimijat kuten yhdistykset ja säätiöt, esimerkiksi ProAgria Keskusten Liitto ja WWF (World Wildlife Fund for Nature) Suomi.

FIBSin jäsenorganisaatiot tarjoavat eniten mittaamiseen, kartoituksiin, standardeihin ja työkaluihin liittyviä neuvontapalveluja sekä apua raportointiin, strategian laatimiseen ja muutosjohtamiseen. Viestintä, markkinointi ja myynti ovat myös olennaisia osaamisalueita, kun yritystä luotsataan menestymään vihreämmässä tulevaisuudessa.

Konsulttiyritysten, yhdistysten ja säätiöiden lisäksi asiantuntemusta on esimerkiksi korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Ne järjestävät kaikille avoimia tiedotus- ja verkostoitumistapahtumia sekä laativat asiakasyrityksille koulutusta ja ohjausta yritysten tarpeiden mukaan. Tutkintokoulutusta on tarjolla syvempää osaamista kaipaaville yrittäjille.

Kuka koordinoi koordinointia?

Palveluja siis tarjotaan runsaasti, ja Haaga-Helian Climate Change and Circular Economy Factory -hankkeen tekemän kartoituksen mukaan tarjolla olevat palvelut vastaavat hyvin yritysten tarpeita. Yrittäjän kannalta tilannetta vaikeuttaa kuitenkin se, että eri palveluntarjoajien valikoimat osuvat paljolti päällekkäin. Asiaan vihkiytymättömän voi muutenkin olla vaikeaa löytää sopivin auttaja oman yrityksen tarpeisiin.

Palveluviidakkoa on erityisesti kiertotalouden osalta lähdetty raivaamaan alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Tavoitteena on koota tietoa ja palveluja yhteen sekä muodostaa kiertotalouden toimijoista verkostoja. Valtakunnallisella tasolla toimii Motiva Oy:n ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, ympäristöministeriön rahoittama verkosto Kiertotalous-Suomi.

Alueellisen tason toimijoita ovat esimerkiksi kiertotalouden poikkialainen osaamisalusta RIIHI Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen koordinoima KIERTO – Kiertotaloudesta kasvua -hanke.

Ammattikorkeakoulujen valtakunnallista asiantuntemusta puolestaan kokoavat yhteisvoimin Turku AMK:n, Lapin AMK:n ja LAB-ammattikorkeakoulun Kiertotalous-AMK-hanke sekä edellä mainittu Haaga-Helian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kiertotalouden osaamiskeskushanke.

Kun neuvontapalvelujen koordinointiakin on näin monella taholla, sitä on syytä tehdä hyvässä yhteistyössä, ettei sekoiteta yrittäjän päätä entisestään. Kaikkien toimijoiden vilpitön tavoite on joka tapauksessa auttaa ja tukea yrittäjää – toteutukseen vain tarvitaan nyt selkeää tiedon kulkua ja johdonmukaisuutta.

Esimerkiksi Kiertotalous-AMK-hankkeessa kerätään ammattikorkeakouluilta tietoa niiden kiertotalouteen liittyvistä koulutuksista ja muista palveluista. Nämä palveluportfoliot on tarkoitus tuoda näkyviin kiertotalouden osaamiskeskuksen verkkopalvelussa, jolloin eri puolilla Suomea toimivat yrittäjät pystyvät hyödyntämään niitä.