Haaga-Helian Startup School Lounge on yrityskehittämisen tila, jossa keskustelut ovat aiheeltaan moninaisia ja polveilevia. Yksi viime aikoina keskustelua herättänyt aihe oli opiskelijoiden kyvykkyys ja taito kehittää liiketoimintaa verrattuna kokeneisiin työelämän kävijöihin. Käydyssä keskustelussa päädyimme tunnistamaan kahdenlaisia ihmishenkilöitä, joiden toimintaa ohjaavat erilaiset toimintaympäristön asettamat vaateet ja odotukset. Kutsumme näitä Kehittäjiksi ja Säilyttäjiksi.

Kehittäjät ovat ihmisiä, jotka pyrkivät jatkuvasti haastamaan vallitsevan tilanteen. He haluavat luoda uusia uria ja löytää uuden tavan tehdä asioita. Kehittäjille ominaista on edistää muutoksia ja luoda uusia asioita. He eivät aina ole johtajia, mutta he ovat niitä, jotka ottavat riskejä. Heitä löytyy mistä tahansa organisaatiosta, mutta he tyypillisesti viihtyvät organisaatioissa, jotka antavat heille mahdollisuuden edistää luovuutta ja ottaa riskejä. Hyvät innovatiivinset henkilöt organisaatioissa eivät ainoastaan keksi uusia ideoita vaan pystyvät myös toteuttamaan niitä.

Säilyttäjät ovat ihmisiä, jotka keskittyvät säilyttämään sen, mitä heillä on. He työskentelevät väsymättä varmistaakseen, etteivät he menetä sitä, mitä on jo saavutettu. Säilyttäjät ovat innokkaita pitämään asioita käynnissä. Säilyttäjät huolehtivat yleensä siitä, että kaikki pystyvät suorittamaan tehtävänsä ja että heillä on kaikki tarvitsemansa resurssit. He ymmärtävät miten kaikki toimii ja miten asiat korjataan, kun jokin menee pieleen.

Säilyttäjä tukahduttaa innovaatiokulttuurin

Innovatiivisuus ei ole aina tervetullutta organisaatiossa. Sitä voidaan pitää uhkana vallitsevalle tilanteelle, ja säilyttävä kulttuuri voi jopa tukahduttaa sitä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että innovaatioita tarvitaan muuttuvan toimintaympäristön ja markkinoiden mukana pysymiseen.

Organisaatiomuutokset kohtaavat usein vastustusta. On monia syitä, miksi ihmiset vastustavat innovaatioita, mutta yleisin syy on tuntemattoman pelko. Työntekijät pelkäävät, etteivät he pysy muutosten mukana ja että heidän taitonsa eivät riitä uudessa ympäristössä.

Organisaatiomuutosesteiden ylittämisessä kannattaa varmistaa, että työntekijät ymmärtävät, mitä muutos sisältää ja miksi se tapahtuu. Myös innovoitaessa on tärkeää varmistaa, että organisaation säilyttäjät osallistetaan heitä koskevien muutosten suunnittelussa. Näin varmistetaan kestävämpi ja todennäköisesti parempi lopputulos.

Siispä, jos innovaatiokyvykkyys yrityksessä on elinehto markinoilla säilymiseen, miksi organisaation ei kannattaisi vain etsiä ja palkata kehittäjiä?

Kehittäjä pilaa toimivan liiketoiminnan

Organisaatio ei voi toimia pelkillä kehittäjillä, koska kehittäjä kaipaa aina uutudentunnetta työstään ja kokee halua nähdä muutos ympärillään. Pitkäntähtäimen suunnitteluun tarvitaan kuitenkin riskienhallintaa ja erilaisten skenaarioiden pohtimista, työtä jossa säilyttäjä loistaa.

Usein yrityksillä on toiminnassaan osa-alueita, jotka tuottava hyvin ja lisäävät vakavaraisuutta. Tämänkaltasten niin sanottujen perustoimintojen ylläpito vaikuttaa usein myös asiakastyytyväisyyteen ja ovat osa yrityksen brändiä. Esimerkiksi Postin “Posti-Itella-Posti” nimenmuutokset vaikuttivat negatiivisesti yrityksen brändiin. Ajatuksemme mukaan tämä farssi olisi voitu välttää jos brändityötä olisi ohjannut vahvemmin säilyttäjähenkinen johtaja.

Säilyttäjien ja kehittäjien roolit heijastavat Startup Schoolin kohderyhmää mielenkiintoisella tavalla. Ajatuksemme mukaan molemmat ovat tärkeitä, mutta toimivat paremmin erilaisissa tilanteissa. Opiskelijoille yleensä on tavanomaista pieni kokemus liiketoimintojen ylläpitämisestä, ja startuppeihin ryhtyessään indikoivat hyvin usein suurta kiinnostusta ja paloa uuden kehittämiseen.

Todellisuus erilaisista rooleista ei tietenkään ole mustavalkoinen ja totuus lienee jossakin näiden välissä. Vertailemalla kahta ääripäätä voimme kuitenkin tuoda esiin, mikä on yrityksen liiketoiminnalle missäkin vaiheessa kriittistä ja selventää liiketoiminnan kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeyttä.

Kuva: www.shutterstock.com