Haaga-Heliassa on järjestetty englanninkielistä opettajankoulutusta vuodesta 2004 alkaen. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille Suomessa asuville, opettajan uralle tähtääville henkilöille, joiden suomen kielen taito ei ole riittävä opiskeluun suomenkielisessä ohjelmassa. Ohjelma on suosittu. Hakijamäärä on noussut vuosittain. (Vanhanen-Nuutinen & Mauffret 2020.)

Vaikka useimmat hakijoista ovat asuneet Suomessa jo vuosia, joka vuosi opiskelupaikan vastaanottaa myös henkilöitä, jotka muuttavat Suomeen vasta opiskelupaikan saatuaan. Halusimme selvittää, miten opettajaksi tästä ohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet. Tavoitteena oli myös tuottaa ajankohtaista tietoa englanninkielisen opettajankoulutuksen kehittämiseen.

Selvitys työelämään sijoittumisesta

Verkkokyselyn lähetetimme kaikille 2011-2021 valmistuneille alumneille, joiden yhteystiedot olivat löydettävissä. Yhteensä 160 alumnia sai kyselyn, jossa selvitettiin sijoittumista työelämään ja opintoja opettajaopintojen jälkeen. Lisäksi yhdeksää kyselyyn vastannutta alumnia haastateltiin tarkemmin urapoluista ja työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä.

Alumnien työllisyystilanne oli parempi opettajaopintojen jälkeen kuin ennen sitä. Myös siirtymä erilaisiin tehtäviin oppilaitoksissa oli merkittävä; 62 % vastaajista toimi oppilaitoksissa opetus-, ohjaus- ja hanketehtävissä.

Mitä tarvitaan, jotta työura opettajana Suomessa tulee mahdolliseksi?

Englanninkielisen opettajankoulutuksen alumnit korostivat selvityksessä suomen kielen osaamisen merkitystä. Lisäksi tarvitaan verkostoja ja hyvää osaamista niin omalla ammattialalla kuin pedagogiikassakin. Yhtä tärkeitä olivat oman henkilökohtaiset ominaisuudet ja motivaatio.

Haastatellut alumnit kertoivat työllistymisen haasteista ja myös syrjinnästä työnhaussa. Soveltuvat tutkinnot ja työkokemus eivät tuntuneet riittävän mihinkään tehtävään. Tämän saman tilanteen totesi tutkija Hanna Kyhä jo vuonna 2011 julkaistussa väitöstutkimuksessaan (myös Shemeikka ym 2021).

Moni alumneista toikin esille piilotyöpaikkojen merkityksen suomalaisilla työmarkkinoilla. Työtä löytyy verkostojen kautta.

Tuore ammatillinen opettaja ja Haaga-Helian alumni Surabhi Bushkute asetti tavoitteekseen opettajaopintojen alussa, että hän saa työpaikan opintojen aikana ja se tavoite toteutui.

Hän kertoo Länsiväylässä 20.3.2022 julkaistussa haastattelussa, että tämä vaati kieliopintoja, työkokemuksen hankkimista myös erilaisista lyhytkestoisista työsuhteista ja harjoitteluista. Työllistyminen vaati ennen kaikkea verkostoitumista, johon opetusharjoittelu antoi hyvät mahdollisuudet. Surabhi myös osallistui korkeakoulutettujen maahanmuuttujien työllistymisohjelmaan opettajaopintojen aikana.y

Opettajankoulutuksessa tulee ohjata ja kannustaa suomen kielen opintoihin opettajankoulutuksen aikana. Lisäksi kannattaa tehdä entistä tiiviimmin yhteistyötä oppilaitosten kanssa, esimerkiksi mentorointiohjelmissa sekä aktivoida alumniverkostoa jakamaan kokemuksiaan. Mahdollisuuksien mukaan tulisi myös tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien työllisyyspalvelujen kanssa.

Lähteet:

• Kyhä, H. 2011. Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, väitöskirja.
• Shemeikka, R., Schmidt-Thomé, K., Harkko, J., Paavola, J.-M., Raunio, Alanko, L., Björk, A., Kettunen, P., Anne Kouvonen, A., Pitkänen, S., Ramadan, F., Varjonen, S. & Vuorento, M. 2021. Maahan muuttaneiden koulutus- ja työllisyyspolut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:29.
• Vanhanen-Nuutinen, L. & Mauffret, D. 2020. Becoming a vocational teacher in Finland. eSignals, Haaga-Helia.

Kuva: www.shutterstock.com