Tiedonhankintatutkimus on kiinnostunut siitä, miten ja miksi tiedontarpeet syntyvät, miten näitä tarpeita tyydytetään ja miten hankittua tietoa käytetään. Se voi keskittyä arjen tutkimukseen tai ammatillisiin tietokäytäntöihin, mutta jaettuna käytännöllisenä tavoitteena on tehdä tiedonhausta sujuvampaa ja helpompaa.

Tiedon arvoketju muodostuu merkityksettömästä merkitykselliseen

Tiedonhankinnan ytimessä on myös hankalasti avautuva tiedon käsite. Sitä voidaan havainnollistaa kuvaamalla arvoketjua, jossa liikuttaessa datasta kohti tietämystä (ja ehkä viisauttakin) tapahtuu yhä syvenevä merkityksenannon prosessi.

Esimerkiksi kiinan hanzi-kirjain saattaa näyttäytyä tiedon kannalta merkityksettömältä, jos en tiedä, että kyseessä on kirjoitusmerkki. Samassa kun tiedän, että kyseessä on jokin kieli, jota en osaa lukea, ymmärrän merkit dataksi. Kun saan tietää, että merkit ovat kiinalaisia kirjaimia, ollaan edetty jo datasta informaatioon. Jos opettelen lukemaan näitä kiinalaisia logogrammeja, ja saan tietää, että ne merkitsevät ”ulkona sataa”, informaatio muuttuu välittömästi tiedoksi.

Luen ”ulkona sataa” aamun kiinalaisesta lehdestä. Se lisää tietämystäni maailman tilasta, muuttuu osaksi tietojeni kokonaisuutta, ja voin käyttää sitä hyödykseni pukemalla ulos lähtiessäni kumisaappaat. Ollaan tiedon arvoketjussa jo aika korkealla.

Mutta onko tämä viisautta?

Viisautta voisi olla se, että kun kuulen vaimoni sanovan aamulla ”ulkona sataa” ja tiedän hänen joutuvan lähtemään flunssasta huolimatta ulos kävellen, ymmärrän lausumaan sisältyvän paitsi sekä semanttisen tiedon asiantilasta että pragmaattisen tiedon pukeutumisesta, myös tiedon vaimon mielentilasta – ”sapettaa”.

Voisiko viisautta olla kyky tulkita kontekstisidonnaisia merkityksiä ilmeisiä semanttista ja pragmaattista tietoa sisältävistä lauseista, sekä kyky tehdä niistä arvioita ja arvioiden pohjalta päätöksiä?

Viisasta siis olisi jättää mainitsematta vaimolle kumisaappaista ja mennä keittämään teetä. Mutta miksi viisas tieto vaimon mielentilasta olisi mitenkään merkityksellinen maanantaina aamuseitsemältä, ja miten sitä pystyn kysymään? Tässä kohtaa siirrytään tiedon arvoketjusta tiedon tarpeeseen.

Tiedontarpeeni kokemuksen ydin, tiedostamaton ja affektiivinen tyytymättömyys ja epätietoisuuden tunne, ehkä kumpuaa sosiaalisesta tarpeesta häiriöttömään yhteiselämään, ehkä psykologisesta samastumisen tarpeesta. Tiedontarve kohdistuu vaimoon, ja kykenen muotoilemaan sen ajatuksissani: ”sapettaako?”. Koska vaimo ei kuitenkaan välitä kiroilusta heti herättyään, pehmennän alkuun ajatellun kysymykseni sellaiseksi, että uskon saavani vastauksenkin.

Tiedonhankintaprosessi yksilön ja rakenteiden välimaastossa

Tiedonhankintaprosessiin vaikuttaa yksilölliset tiedontarpeet, pohjatiedot, käsitykset olemassa olevista tiedonlähteistä ja niiden käyttämisen vaivasta. Näiden lisäksi tiedonhankintaan vaikuttaa se, minkälaisia mahdollisuuksia tiedonhakijalla on käyttää tietolähteitä, miten hän näitä tietolähteitä arvioi ja minkälaisia mahdollisuuksia hänellä on artikuloida tiedontarpeitaan.

Tiedonhankintatutkimuksessa on mahdollisuus liikkua laajasti yksilön ja yhteisön välisen dynamiikan ristiaallokossa ja tarkastella kuinka kulttuuriset tavat ja arvostukset tai tilannekohtaiset selviytymisstrategiat muokkaavat yksilön suhdetta omiin tarpeisiinsa. Toisaalta tiedonhankintatutkimuksessa on mahdollisuus pureutua hyvin yksityiskohtaisella tasolla tiedonhankintaan liittyviin affektiivisiin ja kognitiivisiin elementteihin ja näiden vuorovaikutukseen.

Affektit vaikuttavat kognitiivisiin rakenteisiin, ja voivat olla tekijä, joka sysää tiedonhakuprosessin käyntiin. Tiedonhakuprosessi taas aiheuttaa affektiivisia reaktioita. Tiedonhaku – tai tässä prosessissa tapahtuva oppiminen – muuttaa kognitiivisia rakenteitamme. Siihen sisältyy merkitysten liukumista pois totutulta paikaltaan uudenlaisiin suhteisiin. Jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi rakennettu maailmankuva tai käsitys jostakin tietystä asiasta nyrjähtää. Tämä aiheuttaa hämmennystä, epävarmuutta, ahdistusta.

Muuttuneet kognitiiviset rakenteet vaikuttavat affekteihimme, sillä uudenlainen ymmärrys tai uudenlainen tulkinta jostakin tilanteesta saattaa aiheuttaa aikaisemmasta poikkeavia affektiivisia tuntemuksia suhteessa tähän tilanteeseen tai asiaan.

Käytännön kirjastotyössä tiedonhankintatutkimuksen perusteet antaa tietysti kättä pidempää asiakaspalveluun.

Joskus kirjaston tiskillä, chateissa tai sähköposteissa tulee vastaan oudosti muotoiltuja kysymyksiä, turhautuneita äänensävyjä tai maailmoja syleileviä tietopyyntöjä. Näihin tiedonhankintaprosessin ja tiedon arvoketjun luonnollisesti sisäistänyt virkailija suhtautuu asiaan empaattisesti, arvelee asiakkaan hölmöyksissään jättäneen ne sateisen aamun teet keittämättä, ja tarjoaa ahdistusta lievittävää ensiapua.