Siirry sisältöön
Korkeakoulutus
Täysin digitaalinen opetus: mahdottomasta normaaliksi opetustavaksi

Digitaalisen opetuksen pedagogiselle kehittämiselle ja korkeakoulujen Digivision 2030 mukaisille ratkaisuille on maailman kriisitilanteissa entistäkin suurempi tarve.

Kirjoittajat:

Päivi Aarreniemi-Jokipelto

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 28.10.2022

Alf Rehn totesi taannoin, että kaikki on mahdotonta, kunnes se on normaalia (keynote-esitys, Pedaforum 2022). Opetuksen digiloikasta on puhuttu yli 15 vuotta, mutta täysin digitaalisia opintoja pidetiin yleisesti mahdottomina. Covid 19 -pandemia siirsi opetuksen verkkoon yhdessä yössä.

Koska koronatilanne jatkui pitkään, niin mahdottomana pidetystä täysin digitaalisesta opetuksesta tuli normaali opetustapa. Käytännössä siitä tuli myös ainoa tapa. Osa opiskelijoista selvisi verkko-opinnoista hyvin, mutta osalle opinnot verkossa ovat olleet haastavia.

Koronaepidemian laannuttua oppilaitoksissa on haluttu palata lähiopetukseen. Samaan aikaan opettajat tuovat esille, että osa opiskelijoista ei ole palannut kampuksille, vaan opiskelijat kyselevät verkko-osallistumismahdollisuuksia. Sama ilmiö on tullut esille myös työelämäjaksollani Riian teknillisessä yliopistossa.

Riiassa seminaaritilat, mitkä ennen Covid 19 -pandemiaa olivat täynnä tohtoriopiskelijoita ja tutkijoita, ovat nyt lähes tyhjillään. Jos tilaisuutta ei tarjota seminaaritilan lisäksi verkossa, niin seminaarissa ei ole osallistujia. Tämä koskee niin opiskelijoita kuin myös henkilökuntaan kuuluvia.

Koronan aikana verkko-osallistumisista on tullut normaali tapa osallistua, eivätkä kaikki halua palata lähitapaamisiin verkko-osallistumisen joustavuudesta johtuen.

Kohonneet lämmityskustannukset pakottavat korkeakouluja digiopetukseen

Syksyllä ja talvella oppilaitoksilla on uusi haaste Euroopassa. Sodan johdosta rajusti kohonneet lämmityskustannukset ovat pakottaneet oppilaitosten johdon miettimään, miten opetus järjestetään talven aikana. Oppilaitosten rahat eivät riitä tilojen lämmitykseen.

Latviassa osa yliopistoista suunnittelee siirtyvänsä verkko-opetukseen talven kylmimpinä kuukausina. Riian teknillisessä yliopistossa tilojen lämpötila tulee olemaan alkusyksystä päiväaikaan 19 astetta ja talvella 16 astetta, iltaisin ja viikonloppuisin viileämpi. Lisäksi perjantaisin toivotaan työskenneltävän verkossa. Tällä hetkellä säästetään myös valaistuksesta.

Näyttää siltä, että talven aikana ainakin yliopisto-opetus tulee siirtymään osin tai kokonaan digiopetukseen Latviassa. Latvia tuskin on ainoa maa Euroopassa, jossa digiopetuksesta tulee talven aikana jälleen normaali opetustapa.

Paikasta riippumattomia digiopintoja

Digiopintojen etuina on usein mainittu niiden ajasta ja paikasta riippumattomuus opiskelijan näkökulmasta. Edellä mainitussa esimerkeissä digiopinnot ovat kuitenkin ratkaisu maailmanlaajuisissa kriiseissä eli terveysturvallisuushaasteissa ja energiakriisissä. Opiskelijalle se tarkoittaa täysin digitaalisia opintoja normaalina opiskelutapana.

Osa korkeakouluopiskelijoista ei ole muuta opetusta juuri kokenutkaan. Digitaalisen opetuksen pedagogiselle kehittämiselle ja korkeakoulujen Digivision 2030 mukaisille ratkaisuille on maailman kriisitilanteissa entistäkin suurempi tarve.

Digivisio 2030 –hankkeessa kaikki suomalaiset korkeakoulut rakentavat yhdessä oppimiselle tulevaisuutta. Tavoitteena on oppimisen uusi aikakausi, jonka ytimessä on digipedagogiikan jatkuva kehittäminen ja jossa jokainen meistä voi helpommin oppia ja kerryttää osaamistaan muuttuvassa maailmassa.

Kuva: www.shutterstock.com