Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaaminen korkeakoulutuksessa on tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lainsäädännöllisestä perustasta ja kuinka lainsäädäntö velvoittaa korkeakouluja ja työelämää. Mutta tämä ei yksin riitä!

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaaminen on tulevaisuuden työelämätaito, joka erityisesti esimiesten täytyy hallita ja korkeakoulu kouluttaa esimiestehtäviin henkilöitä. Tarvitaan tietoisuutta tasa-arvosta ja sen merkityksestä sekä halua toimia tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi on oltava ymmärrystä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden moniulotteisesta ilmiöstä.

Korkeakoulun käytännöissä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus heijastuu kaikkeen toimintaan sekä siinä, millaisena yhteisönä ja oppimisympäristönä korkeakoulu näyttäytyy erilaisissa elämäntilanteissa opiskeleville opiskelijoille (Kosunen 2021).

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään opetuksessa ja ohjauksessa

Kosunen (2021) korostaa korkeakoulujen ja -koulutuksen saavutettavuusraportissa korkeakouluyhteisöjen moninaisuutta ja kuinka tuo diversiteetti on tarpeen tunnistaa. Raportin mukaan peruslähtökohtana tulisi olla, että korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.

Saavutettavuusraportin mukaan lisäksi korkeakoulun asenteellisen ilmapiirin tulisi tukea yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia sekä positiivista suhtautumista erilaisuuteen. Opetuksessa ja ohjauksessa tulisi menetelmävalinnoissa ja oppimateriaaleissa huomioida opiskelijoiden moninaisuus ja opetuksen ja ohjauksen saavutettavuus.

Korkeakoulujen uraohjauksessa vaikutetaan opiskelijoiden työelämään siirtymiseen ja urasuunnitelmiin. Mäenpään ja Aineen (2021) selvityksen mukaan korkeakouluissa tarvitaan lisää konkreettisia tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä, jotka olisivat jokaisen opiskelijoiden ohjauksessa toimivan tiedossa ja hyödynnettävissä. Selvityksessä tuotiin esille työelämäyhteyksien rooli uraohjauksessa tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden tukemisessa ja mentorointimallit, joista on hyviä kokemuksia eri koulutusaloilla.

Opiskelijat tasa-arvotyön agentteina

Opiskelijamme voisivat parhaimmillaan toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden agentteina, toimijoina, jotka tietoisesti toteuttavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta omassa opiskelu- ja työelämässään.

Työelämässä keskeisiä tasa-arvokysymyksiä ovat työn ja perheen yhdistäminen ja organisaatioiden rooli tasa-arvon edistämisessä (Heikkinen & Kivijärvi 2021). Tämä kattaa rekrytoinnin ja työolosuhteet.

Naiset kokevat edelleen miehiä enemmän häirintää ja sukupuoleen liittyvää syrjintää työssä. Ulkomaalaistaustaiset kokevat työuralla etenemiseen liittyvää syrjintää lähes kaksi kertaa useammin verrattuna muihin. Sukupuolen moninaisuudesta ja siihen liittyvästä syrjinnästä työnhaussa, työelämässä ja työn päättämisessä on niukasti kotimaista tutkimusta. Todennäköisyys tulla syrjityksen työpaikoilla on kuitenkin suuri. (Kanninen, Virkola, Lilja & Rask 2022.)

Samanaikaisesti opiskeleva ja työelämässä oleva opiskelija kohtaa molempien organisaatioiden tasa-arvotyön haasteet. Kun opiskelijat oppivat tuntemaan korkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä, heillä on tietoa, jonka pohjalta he voivat perehtyä myös työpaikkansa vastaaviin suunnitelmiin, välittää tietoa, tehdä havaintoja ja herättää keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. (Aura ym 2021, vrt. Aarti & Sarkia 2022).

Korkeakoulun tasa-arvotyö lipuu siten automaattisesti myös työelämään opiskelija-agenttien mukana.

Tasa-arvotyö opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin

Korkeakoulujen tasa-arvotyötä on kuvattu ponnettomaksi (Tanhua 2020; Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022), mitä sen todellakaan ei tarvitse olla.

Haaga-Helian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma viitoittaa Haaga-Helian käytäntöjä korkeakouluyhteisönä ja syrjintää ehkäisevän pedagogisen mallin kehittäminen vie tasa-arvotyötä opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin. Tämä tavoite mainitaan vuonna 2021 valmistuneessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa (Kosunen 2021), myös koskien opettajankoulutusta.

Lähteet:

• Aarti, A.L. & Sarkia, E. 2022. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus – toteutuvatko ne? eSignals. Haaga-Helia.
• Aura, P., Drake, M. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2021. Tasa-arvo opinnollistamisessa. UAS-journal 3.
• Heikkinen, S. & Kivijärvi, M. 2021. Tasa-arvotyö perustaksi organisaatioiden vastuullisuuteen. Työelämän tutkimus 19 (4) 2021, 488-491.
• Kanninen, O., Virkola, T., Lilja, E. & Rask, S. 2022. Tavoitteena syrjimätön työelämä. Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston kanslia Helsinki.
• Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35.
• Mäenpää, K. & Aine, R. 2021. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on korkeakoulun jokaisen ohjaustahon asia. Opinto-ohjaaja 4/2021, sivut: 7-10.
• Tanhua, I. 2020. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:20.
• Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022. Tasa-arvojulkaisuja 1.

Kuva: www.shutterstock.com