Siirry sisältöön
Korkeakoulutus
Osaaminen kaiken keskiössä

On tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät mitä osaamisperustaisuus tarkoittaa käytännössä. Osaamisperustaisen ajattelun sisäistäminen ei käy kädenkäänteessä ja se vaatii yhtenäistä viestintää kaikilta toimijoilta.

Julkaistu : 04.05.2022

Ammattikorkeakoulussa kohtaamme usein opiskelijoita, jotka eivät tunne opintojakson osaamistavoitteita. He eivät välttämättä tiedä, mitä osaamistavoitteen käsitteellä tarkoitetaan ja mikä sen merkitys oppimisessa on.

Opiskelijoita kiinnostaa monesti eniten se, mitä tehtäviä heidän tulee tehdä saadakseen suoritusmerkinnän tavoittelemastaan opintojaksosta. Valitettavan usein myös opintojaksojen sisällöistä keskustellessa puhutaan mekaanisista suoritteista ja läsnäolosta. Osaaminen ja sen kehittäminen jäävät liian usein katveeseen.

Me opettajat osaamme toki kertoa, kuinka osaamisperustaisessa pedagogiikassa osaaminen on keskiössä ja suoritusten sijaan tavoitteenamme on osaamisen kehittäminen. Mutta toteutuuko tämä todella ammattikorkeakouluissa?

Opinnot jäsentyvät osaamistavoitteiden kautta

Osaamisperustaisuus ei liity pelkästään näyttöihin ja opinnollistamiseen, vaan sen tulisi näkyä opetuksessamme ja toiminnassamme kaikkialla. Vieraillessamme laatuauditointiin liittyvän vertaisoppimisen puitteissa Hollannissa NHL Stenden -ammattikorkeakoulussa saimme keskustella opiskelijoiden kanssa, jotka puhuivat osaamistavoitteista asiantuntevasti ja käsitteen sisäistäneinä.

He kertoivat, kuinka opiskelijat joustavilla poluilla (Flexible Education -koulutus) voivat itse suunnitella, miten aikovat osoittaa saavuttaneensa osaamistavoitteet. Opiskelijoista oli jopa outoa, että kyselimme opintopisteistä ja suoritusten laajuuksista, sillä he jäsentävät opintojensa etenemistä osaamistavoitteiden kautta. Ne kuvataan stendeniläisessä joustavan koulutuksen mallissa perusteellisesti.

Osaamisperustainen pedagogiikka ohjaa toimintaa

Vierailun aikana ymmärsimme, että osaamisperustaisen pedagogiikan tulee olla kokonaisvaltaista. Sen täytyy integroitua tutkintosääntöön, opetussuunnitelmaan ja käytännön ratkaisuihin koulutuksessa. Sen tulisi ohjata kaikkea tekemistämme oppilaitoksessa.

Ammattikorkeakouluna tärkein tehtävämme on tuottaa osaamista, josta on hyötyä työelämässä. Mikä siis olisikaan tärkeämpää kuin huolehtia siitä, että relevanttia osaamista todella kertyy ja prosessi on opiskelijalle mielekäs.

Osaamisperustaisen ajattelun mukaan opintojakson sisällön suunnittelussa on oikeastaan aina kyse osaamisen näytön suunnittelusta. Olennaista ei siis ole luentojen määrä tai palautettujen esseiden pituus, vaan osaamistavoitteiden perusteellinen määrittely ja se, millä konkreettisilla tavoilla määritelty osaaminen pystytään opintojakson lopuksi osoittamaan.

Osaamisperustaisuuden sisäistäminen

Erittäin tärkeä tekijä on siis se, että opiskelijat ymmärtävät, mitä osaamisperustaisuus tarkoittaa käytännössä. Osaamisperustaisen ajattelun sisäistäminen ei varmasti käy kädenkäänteessä ja se vaatii johdonmukaista viestintää kaikilta toimijoilta.

Ensimmäinen kosketus osaamisperustaisuuteen tulisi olla orientointipäivillä. Seuraavaksi osaamistavoitteista keskustellaan oman opinto-ohjaajan kanssa, kun kartoitetaan mahdollisuuksia oman osaamisen hyödyntämiseen esimerkiksi näyttöjen kautta. Opiskelija tarvitsee todennäköisesti vahvistusta ja kannustusta, jotta hän uskoo osaamiseensa ja kykyihinsä. Oman osaamisen tunnistaminen ja siihen luottaminen ei ole itsestäänselvyys.

Ohjauksen lisäksi osaamistavoitteet tulisi käydä läpi jokaisella opintojaksolla. On hyvä keskustella siitä, mitkä ne ovat juuri kyseisellä opintojaksolla ja miten eri oppimismenetelmät tukevat ja mittaavat kyseisten osaamisten saavuttamista.

Tämä monitahoinen asiakokonaisuus ei aina toimi aivan helposti NHL Stendenissäkään. Tapaamiemme opettajien ja opiskelijoiden kokemuksista ja toiminnasta kuullessamme huomasimme kuitenkin, että osaamisperustaisuus on mahdollista ottaa haltuun entistä syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu.