Siirry sisältöön
Kansainvälisyys
Englanti kaikkien kieleksi – ratkeaako työvoimapula?

Jos halutaan, että kansainväliset osaajat perheineen integroituvat Suomeen ja työyhteisöönsä, ei voida keskittyä pelkästään ajatukseen englannin käytön lisäämisestä. Tarvitaan uudenlaista kielitietoisuutta niin työpaikoilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa.

Julkaistu : 03.11.2021

Julkisuudessa on puhuttu paljon työvoimapulasta, joka vanhenevaa Suomea kohtaa. Ratkaisuksi on ehdotettu osaajien houkuttelemista maahamme ulkomailta. Rekrytoinnin helpottamiseksi on esitetty englannin kielen käyttöä nykyistä laajemmin julkisissa palveluissa varhaiskasvatuksesta alkaen. Myös yritysten työkielenä englannin katsotaan usein ratkaisevan viestintäongelmat.

Jos hyvä englannin kielen taito riittää, miksi korkeakoulujen englanniksi opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden on niin vaikea löytää täältä harjoittelupaikkaa ja työllistyä valmistumisensa jälkeen? Jopa niiden, jotka osaavat jonkin verran suomea.

Suomen kielen taidot ovat hyödyksi mutta tasovaatimukset korkeat

On inhimillistä viihtyä kaltaistensa seurassa. Vuorovaikutus tuntuu vaivattomalta omalla äidinkielellä, ja oman kulttuurin sisällä osaa tulkita toisen ihmisen käyttäytymistä – tai ainakin olettaa osaavansa.

Vaikka englanti olisikin yrityksen työkieli, sosiaaliset kontaktit ja epävirallinen tiedonvaihto tapahtuvat usein suomeksi. Ulkopuoliseksi jääminen näistä keskusteluista heikentää työyhteisöön kuulumisen, hyväksytyksi tulemisen ja ammatillisen arvostuksen kokemusta (Jäppinen 2011, 199 – 202). Suomen kielen taidon taso vaikuttaa myös työtehtäviin, joita työntekijälle voi antaa. Asiakaskontakteissa ja erityisesti myyntityössä suomen kielen taidolle asetetaan korkeat vaatimukset (Jäppinen 2011, 203 – 204).

Sekä työntekijän itsensä että työnantajan näkökulmasta olisi siis toivottavaa, että työntekijän suomen kielen taito kehittyy. Yksi syy vaikeuteen ylläpitää ja kehittää kielitaitoa työssä on ajatus suomen kielen taidosta joko-tai-ilmiönä (kielitaidoton – sujuva).

Olemme tottuneet hyväksymään monenlaisen englannin taidon, kunhan viesti tulee ymmärretyksi. Jostain syystä sama ei päde suomeen. Jos puhekumppani takeltelee ja hakee sanoja, vaihdamme nopeasti englantiin, joko kiireen takia, kohteliaisuudesta tai haluttomuudesta nähdä vaivaa. Kieltä kuitenkin oppii vain kieltä käyttämällä, ja ennen kuin voi puhua hyvin, täytyy puhua huonosti. Oikoteitä ei ole.

Osallistuminen monikielistyvässä työelämässä

Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä -tutkimushankkeen julkaisussa (Lehtimaja, Kotilainen & Kurhila 2021) esitetään toimintamalleja, jotka vahvistaisivat yhteisön kykyä toimia kielitietoisesti. Yrityksen kielipolitiikasta kannattaa puhua avoimesti. Samoin on syytä selventää mitä kieltä tai kieliä missäkin tilanteessa on tarkoituksenmukaista käyttää. Toinen ulottuvuus on erilaisten kielitaitotasojen huomioon ottaminen eli se, että pyritään tekemään kielestä helpommin ymmärrettävää, selkeämpää. Kolmas neuvo on kielenoppimisen tukeminen, koska oppiminen vaatii tietoista panostusta sekä oppijalta että ympäristöltä.

Jos halutaan, että kansainväliset osaajat perheineen integroituvat Suomeen ja työyhteisöönsä, ei voida keskittyä pelkästään ajatukseen englannin käytön lisäämisestä. Tarvitaan uudenlaista kielitietoisuutta niin työpaikoilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Jokainen meistä voi vaikuttaa antamalla mahdollisuuksia harjoitella suomen kielen käyttämistä.

Lähteet: