Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Valokuva selkeyttää tutkintotavoitteiden käsitteitä

Kun päiväkodissa keskustellaan kuvien avulla arkisesta tilanteesta, on jokaisella mahdollisuus osallistua. Silloin merkityksien tutkimiseen voi osallistua vähäisemmälläkin suomen kielen taidolla.

Kirjoittajat:

Virve Vainio

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 22.12.2021

Opiskelija leikkii lasten kanssa legoilla ja dinosauruksilla. Työpaikkaohjaaja ottaa tilanteesta kuvan. Ohjauskeskustelussa katsotaan kuvaa ja keskustellaan, mitä kuvasta tulee mieleen. Opiskelija muistelee tilannetta ja tunnelmaa leikissä. Ohjaaja kysyy tarkentavia kysymyksiä kuten missä kehitysvaiheessa lapsi on tai mitkä varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) tavoitteet toteutuvat leikissä. Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa tulevaan työtehtävään, jossa tavoitteena on oppiva ja hyvinvoiva lapsi.

Kun opiskelija ja työpaikkaohjaaja keskustelevat toistuvasti kuvien avulla, niistä muodostuu vähitellen tärkeä oppimisen reflektoinnin työväline – myös työpaikkaohjaajalle. Käsitteellisen tiedon yhdistäminen opiskelijan tekemiin havaintoihin vahvistaa opiskelijan ammatillista kasvua ja kehittää työpaikkaohjaajan ammattitaitoa. Onnistunut työpaikkaohjaus innostaa opiskelijaa ylittämään tavoitteensa ja lisää opiskelijan uskoa omiin kykyihinsä.

Kielitaidon puute ei ole este

Dinosauruskuvasta, tai mistä tahansa tilannekuvasta keskusteleminen auttaa konkretisoimaan tutkintotavoitteiden käsitteitä. Työpaikkaohjaaja ja opiskelija kokevat ne usein vaikeaselkoisina ja abstrakteina. Avaamalla käsitteitä kuvien avulla päästään käytännönläheisesti tutkinnon tavoitteisiin.

Tutkintokieli ja vaikeat käsitteet, jotka ovat irti käytännöstä lannistavat helposti opiskelijan ja samalla sammuttavat tutkimisen ilon. Sen sijaan jokaisen on mahdollista osallistua, kun kuvien avulla keskustellaan autenttisesta arkisesta tilanteesta. Silloin keskusteluun ja merkityksien tutkimiseen voi osallistua vähäisemmälläkin suomen kielen taidolla. Kielitaito tai sen puute ei aina olekaan ratkaisevana tekijänä oppimisessa vaan se, että luodaan yhteistä ymmärrystä oppivasta ja hyvinvoivasta lapsesta.

Opiskelija luo itse tehtävän

Edellä kuvatussa toimintamallissa rikkoutuu vahva koulutukseemme liittyvä perinne, jossa koulutuksen järjestäjä määrittelee valmiiksi laaditulla lomakkeella työssä oppimisen tavoitteen, tehtävät ja arviointitavan. Sen sijaan tilanne-kuva-reflektio -menetelmällä opiskelija tuottaa itse itselleen tehtävää työpaikkaohjaajan avustuksella.

Tavoitteen määrittäminen ja jatkuva arviointi sisältyvät myös päivittäisiin keskusteluhetkiin – niihin parin minuutin mittaisiin – työn lomassa. Opiskelijan oppimistehtävien tavoite on lopulta sama kuin varhaiskasvatuksen tavoite, eli oppiva ja hyvinvoiva lapsi. Jokaisen varhaiskasvatuksen opintojakson tulisi tukea tätä tavoitetta.

Havainnot kiinnostavat lapsen vanhempia

Kun lapsen dinosaurusleikistä vedetään suora yhteys laadukkaaseen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen, jokainen havainto lapsesta on tärkeä. Kuvasta tehtyjen havaintojen avulla työpaikkaohjaaja voi saada vahvistusta varhaiskasvatussuunnitelmien tavoitteiden toteutumisen arviointiin sekä yksilön että ryhmän tasolla. Työpaikkaohjaaja voi rohkaista opiskelijaa näyttämään kuvaa myös lapsen vanhemmille. Opiskelija voi kertoa, mistä lapsi kiinnostui ja mitä oppimista tilanteessa tapahtui. Kun vanhempien mielestä lapsi on onnellinen ja työntekijä tai opiskelija tekee saman havainnon, se vahvistaa yhteistä ymmärrystä lapsen hyvinvoinnin ja kasvun vaiheesta. Merkityksellisyys yhdistää ja yhteisön hyvinvointi kasvaa.

Autonomisesti toimiva, oma-aloitteinen ja ennen kaikkea innostunut opiskelija on sitä myös työntekijänä, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Näin opiskelijasta kehittyy kokonaisuuksia hahmottava työntekijä ja edelleen uusia tulevia harjoittelijoita kannustava työpaikkaohjaaja.

Artikkeli on syntynyt yhteiskirjoituksena Malva-hankkeessa, jossa maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa edistetään voimavaralähtöisen ohjauksen avulla.

Kirjoittajat:

Aila Kuusio Stadin ammattiopisto, työpaikkaohjauksen asiantuntija
Annika Riekkola, Violanpuiston päiväkodinjohtaja
Virve Vainio, Haaga-Helia AOKK, lehtori

Lähteet:

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2021

Ohjaan.fi. Näin onnistut ohjauksessa.

Kuva: www.shutterstock.com