Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
”Kutitatko minun varpaita sitten” – yksityiskohdista syntyy päiväkodin flow

Tänään onnistunut päivä heijastuu vuosien päästä lapsen hyvinvoinnissa sekä työntekijän jaksamisessa. Tämä on hyvän kierre, jota tavoitellaan.

Julkaistu : 22.12.2021

Holistinen ja kokonaisvaltainen näkemys lapsen kehityksestä tarkoittaa kokopäiväpedagogiikkaa, sensitiivisyyttä, kasvattajan tietoista toimintaa. Kun päivä on täynnä pedagogiikkaa, mitä tahansa tekemistä voi tarkastella tästä näkökulmasta. Kaikkeen kasvattajan tekemiseen sisältyy valintoja. Kun valinnat on perusteltu ja tarkkaan mietitty, syntyy parhaimmillaan flow. Silloin voidaan olla aina sopivassa ajassa – koskaan ei olla myöhässä.

Kun tavoitellaan lapsen oppimista ja hyvinvointia on olennaista tarkastella yksityiskohtia. Mikä on esimerkiksi paras tapa mennä vessaan tai pukea ja riisua ulkovaatteet? Kun asia toistuu neljä kertaa päivässä, siitä tuleekin iso juttu.

Pukemisen aikana voi loruilla

Yksipuolinen tapa katsoa pukemistilannetta on nähdä se pelkästään pukemisen harjoituksena. Kokonaisvaltaisesti nähtynä pukeminen voi sisältää monia tietoisia valintoja. Loruilu, rytmi, vastavuoroisuus, kinesteettisyys ja ilo vaikkapa “varpaiden kutitus” -lauluna laajentaa yhteisen hetken lapsen ja aikuisen väliseksi sensitiiviseksi oppimistilanteeksi.

Kokonaisvaltaisuuteen kuuluu myös se, että lasten taitoja hyödynnetään. Lapset osaavat ja haluavat auttaa toisiaan. Pukemisessa esimerkiksi tuodaan kaverille vaate tai autetaan kenkiä jalkaan. Aina on mahdollista kannustaa kaveria yhdessä aikuisen kanssa ja riemuita omasta ja toisen onnistumisesta.

Sensitiivinen työtapa opitaan osana tiimiä

Vertaisoppimista, niin lasten kuin aikuistenkin kesken käytetään systemaattisesti ja tietoisesti työyhteisön toiminnassa. Ottamalla opiskelija osaksi tietoisesti toimivaa työyhteisöä ja tiimiä myös opiskelija oppii sensitiivisen työtavan. Sensitiivinen työtapa tietoisuuden lisäämisessä sitoo opiskelijan mukaan ammattikasvattajien yhteiseen tekemiseen.

Miten paljon voi tehdä itse? Päiväkodin toiminta pohjautuu periaatteeseen, jossa jokainen saa kokea osaavansa ja pystyvänsä. Lisäksi kasvattajat osaavat tietoisesti perustella toimintaansa. Tietoisilla valinnoilla voidaan ennaltaehkäistä monia kuormittavia tilanteita. Kiireettömyyteen perustuvat valinnat sekä toiminta pienryhmässä antavat aikaa kasvattajan tietoiselle ajattelulle päivittäin, samalla kun vahvistavat lasten mahdollisuuksia onnistuneeseen vuorovaikutukseen. Päiväkoti Violanpuistossa ennakointi näillä eri tasoilla on lisännyt arjen sensitiivisiä oppimishetkiä ja hyvinvointia työyhteisössä.

Tänään onnistunut päivä heijastuu vuosien päästä lapsen hyvinvoinnissa sekä työntekijän jaksamisessa. Tämä on hyvän kierre, jota tavoitellaan. Siksi myös ammatillisen koulun tavoitteena on kouluttaa osaaja, joka mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen jokaisessa päivässä.

Artikkeli on syntynyt yhteiskirjoituksena Malva-hankkeessa, jossa maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa edistetään voimavaralähtöisen ohjauksen avulla.

Kirjoittajat:

Aila Kuusio Stadin ammattiopisto, työpaikkaohjauksen asiantuntija
Annika Riekkola, Violanpuiston päiväkodinjohtaja
Virve Vainio, Haaga-Helia AOKK, lehtori

Lähde:

Helsingin kaupunki. 2019. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma

Kuva: www.shutterstock.com