Kymmenisen vuotta opintohallinnon tehtävissä saa yhden jos toisenkin innostumaan myös itsensä kehittämisestä formaalin opiskelun keinoin. Omalla kohdalla vuodet ensin hakijoiden ja sittemmin enimmäkseen opiskelijoiden parissa ovat vieneet mennessään. Koulutusalan työ johti myös alan opintoihin.

Työ korkeakoulussa ruokkii kiinnostusta opiskeluun – tai ehkä kiinnostus opiskeluun motivoi juuri näihin työtehtäviin? Molemmat elämänalueet tukevat toisiaan. Kun palaa työpöydän ääreen, on taas astetta asiantuntevampi opastamaan opiskelijaa ja hiomaan ohjeita omiin kokemuksiin perustuen.

Näköalapaikka opiskelumahdollisuuksiin ja tunnevaikutuksiin

Vaikka korkeakoulun hallinnon henkilökunta puurtaa paljon myös taustatehtävissä toimiston uumenissa, saamme olla mukana monen opiskelijan polulla. Samalla näemme, mitä kaikkea korkeakouluilla on tarjota kehittymisestä kiinnostuneille ja millainen tunneskaala opiskelusaavutuksia ympäröi. Se kiehtoo – ehkä minäkin kokeilen, mitä nämä tai nuo opinnot tuovat mukanaan?

Neuvomme omaa tietään etsiviä koulutusmahdollisuuksissa, opintojen sisällöissä ja opintojen aloittamisessa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Myötäelämme niin hyvissä kuin huonoissakin hetkissä, kerromme opintojen edistämisen vaihtoehdoista eri tilanteissa ja luomme näin toivoa tulevaan.

Ilo opiskelupaikan saamisesta tai harmi ilman jäämisestä, ensimmäisten opiskelupäivien jännitys ja innokkuus sekä valmistumispäivän riemu. Ne ovat käsin kosketeltavissa varsinkin lukukauden taitekohdissa, kun isot massat aloittavat kampuksilla tai lipuvat kohti työelämää.

On ollut hienoa saada olla osallisena näissä merkityksellisissä hetkissä elämänpoluilla. Ja valmistujaisten kukkaloistoa ja juhlamieltä kun seuraa, niin tekisipä itsekin mieli vähän valmistua jostain! Vielä sekin päivä koittaa, vaan sitä odotellessa – jatkuvan oppimisen tiellä vahvasti ollaan, niin minä kuin monet kollegani korkeakoulumaailmassa.

Opiskelun asiantuntija palveluksessanne

Aloittavien ja valmistuvien opiskelijoiden sivusta seuraaminen saa monet harkitsemaan omaakin opiskelua. Ja kylläpä tekee hyvää nähdä tutut järjestelmät ja opiskelijan polku ”asiakkaan” roolista käsin.

Vuosien varrella minäkin olen klikkaillut koulutustarjontaa esittelevän portaalin syövereihin ja löytänyt jotain kiinnostavaa. Ilmoittautunut avoimen yliopiston kurssille. Täyttänyt hakulomakkeen, vastaanottanut opiskelupaikan ja hakenut hyväksilukuja. Selannut opinto-oppaita, tutkaillut eri alojen tarjontaa ja kokeillutkin käytännössä, millaisia eroja oppiaineiden ja oppilaitosten välillä on.

Kasvatustieteen opinnoissa on voinut reflektoida kokemuksia sekä aikuisopiskelusta että koulutusalan trendeistä, joten työ korkeakoulussa on tukenut opintoja. Ja usein myös päinvastoin: Oma kokemus opiskelijan roolista on tukenut työtä, jossa pöydän toisella puolella opastan muita näissä opintojen eri vaiheissa. On helpompaa saada kiinni opiskelijoiden kysymyksistä ja uudistaa opiskelijaviestintää, kun on kokenut käytännössä, miltä eri järjestelmät näyttävät tai mikä muualla toimii ja mikä ei.

On kyse sitten uuden tutkinnon suorittamisesta tai avoimiin korkeakouluopintoihin ilmoittautumisesta, omasta opiskelusta on hyötyä koulutusalalla työskentelevälle. Eikä pelkästään hallinnon tehtävissä, vaan myös opettajana toimivalle voi olla arvokasta kokeilla välillä, miltä opiskelijan rooli tuntuikaan ja miten vaikkapa verkkokurssi oppijalle näyttäytyy.

Parhaimmillaan opiskelu tarjoaa paitsi uudenlaista energiaa ja vastapainoa työpäiviin nähden, myös reflektiopintaa työn kehittämiseen omassa korkeakoulussa. Opiskelijaelämä ja työelämä koulutusalalla ovat hyvä pari.